Yläkoululaisten aamupalatottumuksissa on parannettavaa
8. ja 9. luokkalaisista pirkanmaalaisista nuorista 11 prosenttia vastasi Kouluterveyskyselyssä (2025), ettei syö aamupalaa yhtenäkään arkiaamuna. Lisäksi 14 prosenttia syö aamupalan vain yhtenä tai kahtena aamuna viikossa ja 17 prosenttia kolmesta neljään aamuna. Päivittäin aamupalan syö 58 prosenttia nuorista. Aamupala jää useammin väliin tytöillä kuin pojilla.
Alakoululaiset syövät useammin aamupalan
Alakouluikäisillä tilanne on hieman parempi. Pirkanmaalaisista 4. ja 5. luokkalaisista kolme prosenttia ilmoittaa, ettei syö aamupalaa lainkaan arkiaamuisin. Kahdeksan prosenttia syö aamupalan vain yhtenä tai kahtena aamuna viikossa ja 14 prosenttia kolmesta neljään aamuna. Päivittäin aamupalan syö 74 prosenttia alakoululaisista. Nuoremmilla koululaisilla sukupuolten väliset erot eivät ole yhtä selviä kuin yläkouluikäisillä.
Toisella asteella erot kasvavat
Toisen asteen opiskelijoiden välillä näkyy selviä eroja. Lukiolaisista 61 prosenttia syö aamupalan joka arkiaamu, kun ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista näin tekee vain 47 prosenttia. Erityisesti ammattiin opiskelevilla työillä aamupala jää usein väliin.
Tulokset osoittavat, että aamupalatottumusten tukemiselle on tarvetta kaikissa ikäryhmissä. Mitä paremmin aamupala vakiintuu osaksi arkea lapsuudessa, sitä todennäköisemmin tapa säilyy myöhemmissä koulutusvaiheissa. Erityisesti ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien tulokset viittaavat siihen, että aamupalan syömisen tukemiselle olisi tarvetta.
Tieto ei yksin riitä, jos arki ei mahdollista
Pirkanmaan hyvinvointialueen koordinoimassa Perheiden elintapaohjauksen polku Pirkanmaalla (PEP) -hankkeessa on selvitetty lasten ja perheiden näkemyksiä terveyttä edistävistä elintavoista. Lasten vastauksissa näkyi, että he ymmärtävät ruoan merkityksen hyvin: ruokaa tarvitaan, jotta jaksaa ja saa energiaa päivään. Samalla aineisto toi esiin, että terveyttä tukevat valinnat eivät ole aina arjessa helppoja. Lapset tarvitsevat ympärilleen ratkaisuja ja tukea, jotka tekevät hyvistä valinnoista mahdollisimman vaivattomia.
Aamupalan kohdalla haasteina nousivat esiin erityisesti kiireiset aamut, unohtaminen sekä se, että aamupalan valmistaminen on monessa perheessä ainakin osittain lapsen tai nuoren omalla vastuulla. Valintaan vaikuttaa silloin usein se, mitä kotona on saatavilla ja mikä on nopeaa syödä tai ottaa mukaan.
Näin huoltaja voi helpottaa aamupalan syömistä
Aamupalan ei tarvitse olla runsas ja monipuolinen kattaus. Tärkeintä on, että lapsi tai nuori saa aamulla jotakin syötyä. Pienikin aamupala on parempi alku päivälle kuin ei mitään.
Aamupalan syömistä voi helpottaa esimerkiksi:
- valmistelemalla aamupalaa tai sen aineksia jo edellisenä iltana
- huolehtimalla, että kotona on helposti saatavilla nopeita aamupalavaihtoehtoja
- varaamalla aamuihin riittävästi aikaa syömiseen
- kannustamalla lasta tai nuorta aloittamaan pienestä, jos aamupala ei maistu heti heräämisen jälkeen
- pakkaamalla mukaan helposti kulkevan vaihtoehdon kiireisiä aamuja varten.
Aamupalaksi sopivat esimerkiksi leipä ja hedelmä, jogurtti tai viili lisukkeineen tai valmiiksi tehty tuorepuuro.
Mänttä-Vilppulassa kokeillaan kouluaamupalaa
Mänttä-Vilppulassa käynnistyy syyslukukauden ajaksi kokeilu, jossa koululla tarjotaan aamupalaa maanantaiaamuisin. Kokeilun tavoitteena on madaltaa kynnystä syödä aamupala viikon ensimmäisenä arkiaamuna, lisätä ymmärrystä aamupalan merkityksestä koulupäivän jaksamiselle sekä rohkaista säännölliseen aamupalan syömiseen myös muina aamuina. Kokeilu on yksi esimerkki siitä, miten lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan tukea konkreettisilla arjen ratkaisuilla silloin, kun aamupalan syöminen ei kotona aina toteudu.