Yhdessä liikkuminen on lapsille mieluisaa
Lapsille liikkuminen on mieluisaa. He käsittävät liikkumisen olevan ulkona olemista, harrastuksia sekä pelejä ja leikkejä. Tärkeintä lapsille on, että liikkuessa lapsi saa tehdä jotain itselle mieluisaa ja että he saavat liikkua yhdessä jonkun kanssa.
“No siellä [liikkuessa] on niitä kavereita, niin yksin sä vaan istuisit jossain sohvalla ja tuijottaisit puhelinta”, 4.-luokkalainen.
“No ehkä se liikkuminen tarkoittaa vähän niinku, tai ainakin mä otan sen silleen, että just tollanen liikkuminen ja kävely tai juoksu lasketaan liikkumiseksi tai hölkkääminen”, 4.-luokkalainen.
“No kaikki harrastukset ja jalkapallo ja liikunta. Liikuntatunnit koulussa”, 4.-luokkalainen.
“Leikkiminen on liikkuminen”, 4.-luokkalainen.
"Se pitää sinut kunnon teräksessä” – liikkumisen hyödyt lasten näkökulmasta
Liikkumisen koettiin tukevan jaksamista, fyysistä kuntoa ja terveyttä sekä tuottavan iloa ja hyvää oloa:
“Pysyy fitissä”, 6.-luokkalainen.
“Se pitää sinut kunnon teräksessä”, 6.-luokkalainen.
“Se auttaa lasten kehoja pysymään kunnossa”, 4.-luokkalainen.
“Se tuo iloa ja on muutenkin kivaa”, 6.-luokkalainen.
Näitä konkreettisia lasten sanoittamia hyötyjä kannattaa korostaa, kun lapsia rohkaistaan liikkumaan.
Arjen spontaani liike osaksi liikkumista – kannustakaa lapset pihalle
Lapset eivät aina tunnista, että muualla kuin harrastuksissa tapahtuva liikkuminen on myös liikkumista. Lapsille tulisi tehdä näkyväksi, että myös muu ulkoilu, kuten pelit ja leikit sekä aktiiviset siirtymät, on myös liikkumista.
Lasten kertomusten mukaan ulkona oleminen lisää luontevasti liikkumista. Lapsia tulisikin rohkaista liikkumaan ulkona etenkin koulupäivän jälkeen, sillä tuona aikana he usein päätyvät ruutujen äärelle. Pelit ja leikit ulkona voisivat innostaa lapsia liikkumaan koulun jälkeen. Lapset kuitenkin tarvitsevat niiden aloittamiseen usein aikuisilta apua, sillä porukan kasaaminen yhteen paikkaan voi olla vaikeaa.
Lapset myös sanoittavat sitä, että vanhempien tulisi aktiivisemmin rohkaista heitä ulkoilemaan “heittämällä” heidät pihalle. Lasten mukaan pihalle meneminen voi tuntua vaikealta, mutta ulos päästyä sieltä löytyy paljon tehtävää. Ulkona oleminen lisää liikettä luontevasti.
Liikkumisen lisäämiseksi lapset ehdottavat ruutuajan tarkempaa rajaamista
Lasten liikkumisen aineistosta nousee vahvasti esiin lasten toiveet ruutuajan rajaamiseen. Lasten mielestä ruudut estävät liikkumista, joten ruutuajan rajaamiseenista tulisi kiinnittää huomiota. Ruudut siis kilpailevat liikkumisen kanssa vahvasti, ja ruutuajan rajaaminen voi toimia keinona tukea lasten liikkumista.
Ruutuaikaa rajatessa on kuitenkin hyvä huomioida sosiaalinen näkökulma, sillä ruudut toimivat myös välineenä yhteydenpitoon kavereiden kanssa. Pienemmissä kunnissa välimatkat voivat olla niin pitkiä, ettei lapsilla ole välttämättä muita mahdollisuuksia olla yhteydessä kavereihin kuin puhelimen välityksellä. Toisaalta ruutuaikaa rajatessa kannattaa myös huomioida muut laitteet kuin puhelin, sillä lapset kertovat usein, että heillä ei ole rajoituksia esimerkiksi tietokoneisiin tai muihin pelikonsoleihin.
“[Mitä tekisitte, jos teidän pitäisi saada kaikki teidän ikäiset lapset liikkumaan?] Varastaisin niiden puhelimen ja kaikki digilaitteet”, 4.-luokkalainen.
“Se 13-vuotiaiden kielto on hyvä. Puhelinkielto. Alle 13-vuotiaiden”, 4.-luokkalainen.
“Rajoittais sitä ruutuaikaa, jäis aikaa mennä muille”, 4.-luokkalainen.