Kaikukortti tukee osallisuutta ja hyvinvointia Pirkanmaalla
Pirkanmaan hyvinvointialueella Kaikukortti on tärkeä osa kulttuurihyvinvoinnin edistämistä. Kulttuuri ei ole vain elämys – se on tutkitusti yhteydessä ihmisen psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Mahdollisuus osallistua kulttuuriin voi vähentää yksinäisyyttä, lisätä yhteisöllisyyttä ja tuoda iloa arkeen. Kun rahaa on niukasti, kulttuuriin osallistuminen voi jäädä toteutumatta – siksi Kaikukortti on entistä tärkeämpi.
Pirkanmaalla Kaikukortti on käytössä Tampereella, Valkeakoskella, Nokialla ja Orivedellä. Vuonna 2026 mukaan tulevat myös Pirkkala ja Vesilahti. Kaikilla Pirkanmaan kunnilla on mahdollisuus liittyä Kaikukortti-toimintamalliin. Sen kautta taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevat kuntalaiset, jotka ovat jakajatahojen asiakkaita, voivat saada Kaikukortin.
Pirkanmaan hyvinvointialueen palveluissa Kaikukorttia jaetaan muun muassa Työikäisten sosiaalipalveluissa, Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa, Sairaalapalveluissa sekä Vammaispalveluissa. Kaikukortti tukee Pirkanmaan hyvinvointialueen työtä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tarjoamalla kulttuurin mahdollisuuksia yhä useammalle.
Kymmenessä vuodessa valtakunnalliseksi
Kaikukortti-toiminta käynnistyi Espoossa vuonna 2015. Nyt kortti on käytössä tai valmistelussa jo 120 kunnassa ja 13 hyvinvointialueella. Kortteja jakaa yli 400 sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä hyvinvoinnin edistämisen toimijaa, ja niiden avulla pääsee maksutta yli 450 taide- ja kulttuurikohteeseen. Lokakuuhun 2025 mennessä on jaettu yli 98 000 Kaikukorttia, ja niitä on käytetty yli 268 000 kertaa – joista lapsille hankittuja lippuja on noin 60 600.
Kaikukortti on kehitetty alusta asti yhdessä köyhyyttä kokeneiden ihmisten, kulttuuritoimijoiden, kuntien sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden ja hyvinvoinnin edistämisen toimijoiden kanssa. Yhteistyö jatkuu, jotta toimintaa voidaan kehittää edelleen.
Hyvinvoinnin mittarit osaksi Kaikukortti-toimintaa
Vuoden 2025 alusta Kaikukortin Kaikukanta-tietokantaan on liitetty mittareita, joilla seurataan kortinsaajien subjektiivista koettua hyvinvointia (SWB10) ja Kaikukortin vaikutuksia siihen. Näin kulttuurihyvinvoinnin merkitystä voidaan arvioida ja hyödyntää tiedolla johtamisessa. Kaikukortin käyttöä kunnissa seurataan jo esimerkiksi TEAviisarissa.
Kasvava tarve kulttuurin saavutettavuudelle
Köyhyyttä ja syrjäytymistä kokevien määrä Suomessa on kasvussa. Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan hallituksen leikkaukset voivat pudottaa jopa 31 000 lasta köyhyysrajan alle. Myös toimeentulovaikeuksissa olevien kotitalouksien määrä on lisääntynyt jo kolmatta vuotta peräkkäin. Kun rahaa on niukasti, kulttuuriin osallistuminen voi jäädä toteutumatta – siksi Kaikukortti on entistä tärkeämpi.
Juhlavuoden onnittelut ja mahdollisuus tukea toimintaa
Kaikukortti on saanut juhlavuoden kunniaksi arvovaltaisia onnitteluja muun muassa tasavallan presidentin puolisolta Suzanne Innes-Stubbilta, presidentti Tarja Haloselta ja näyttelijä Kati Outiselta. Voit olla mukana tukemassa Kaikukortin ylläpitoa, levittämistä ja kehittämistä liittymällä Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry:n kannatusjäseneksi.