Ruokavalinnoilla on suuri merkitys sekä yksilön terveyteen että ympäristön hyvinvointiin. Eläinperäisten tuotteiden, erityisesti punaisen lihan, tuotanto kuormittaa ilmastoa ja ympäristöä merkittävästi. Karjatalous tuottaa suuria määriä kasvihuonekaasuja, kuluttaa runsaasti vettä ja vaatii laajoja maa-alueita. Maailmanlaajuisesti se on myös yksi suurimmista syistä metsäkatoon ja luonnon monimuotoisuuden hupenemiseen. Kasvipohjainen ravinto puolestaan tukee kestävää kehitystä ja vähentää riskiä sairastua muun muassa suolistosyöpiin, sydän- ja verisuonitauteihin sekä tyypin 2 diabetekseen.
Planetaarinen ruokavalio on kansainvälisesti tunnustettu malli, joka yhdistää ravitsemukselliset ja ekologiset näkökulmat. Sen tavoitteena on edistää ihmisten terveyttä ja samalla turvata maapallon kantokyky. Pohjoismaiset ja suomalaiset ravitsemussuositukset tukevat planetaarisen ruokavalion periaatteita. Punaista lihaa suositellaan enintään 350 grammaa kypsänä viikossa, ja prosessoitua lihaa tulisi käyttää mahdollisimman vähän. Suosituksissa korostetaan kasvisten, hedelmien, marjojen, täysjyväviljojen, kalan ja kasviperäisen proteiinin käyttöä.
Täysipainoinen kasvisruoka-ateria ei synny pelkästään jättämällä liha pois, vaan ateria tarvitsee kasviperäisen proteiininlähteen. Esimerkiksi tofu, härkäpapu- ja kauraproteiinivalmisteet, linssit ja pavut sopivat moniin tuttuihin ruokiin. Hybridiruoanlaitto, jossa yhdistetään kasvi- ja eläinproteiinia, on käytännöllinen tapa vähentää eläinperäisten tuotteiden määrää. Esimerkiksi jauhelihakastikkeeseen voi lisätä linssejä tai soijarouhetta, ja broilerikeittoa voi täydentää pavuilla.
− Kiinnostus kasviproteiineja ja niiden käyttöä kohtaan näkyy vastaanotolla, kertoo Pirkanmaan hyvinvointialueen ravitsemusterapeutti Sanna Seppänen. Moni asiakkaista kertoo vähentäneensä makkaran ja leikkeleiden käyttöä tai jättäneensä ne kokonaan pois ruokavaliosta. Leikkeleitä korvataan esimerkiksi hummuksella, maapähkinävoilla tai toisinaan tofulla.
Yksi asia kasviproteiinituotteissa on kuitenkin hyvä ottaa huomioon, ja siitä keskustellaan usein myös vastaanotoilla.
− Käyttövalmiit kasviproteiinituotteet ovat usein varsin suolaisia, eikä niitä sen vuoksi ole hyvä käyttää päivittäin. Vähäsuolaisia vaihtoehtoja kuitenkin löytyy, kuten linssit, pavut, soijarouhe, maustamaton tofu sekä kasviproteiinivalmisteet, joille on myönnetty Sydänmerkki, toteaa Seppänen.
Hyvinvointia elintavoilla -sivuston Vastuullinen ruoka ja elintarvikkeiden turvallisuus -osioon on lisätty uusi 'Kasviproteiinia lautaselle' -ohje helpottamaan kasviproteiinilähteisiin tutustumista. Ohje on tuotettu Suomen kestävän kasvun ohjelman (RRP) Hoitoon pikaisesti Pirkanmaalla uusilla toimintavoilla (HOPPU) -hankkeessa. Hanke saa rahoituksensa Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).
Kansallinen ruokastrategia 2040 tähtää kestävään ja kannattavaan ruokajärjestelmään
Suomessa on parhaillaan käynnissä lausuntokierros Kansallisesta ruokastrategiasta, joka ulottuu vuoteen 2040 ja jonka tavoitteena on luoda yhteinen viitekehys kestävän ja kannattavan ruokajärjestelmän rakentamiseksi sekä ohjata Suomen ruoka- ja maatalouspolitiikkaa. Strategia rakentuu neljän päämäärän varaan: kannattavuus ja reiluus, huoltovarmuus, luonnon kantokyvyn huomioiminen sekä ruokakulttuurin ja hyvinvoinnin edistäminen.
Strategiatyö on toteutettu laajasti osallistavana prosessina, johon on kuulunut muun muassa työpajoja, seminaareja, keskustelutilaisuuksia ja avoin kysely. Visiona on, että Suomesta tulee maailman johtava kestävien ruokajärjestelmien kehittäjä ja uudistaja. Strategian toimeenpano alkaa vuoden 2026 alussa, ja ensimmäinen nelivuotinen toimeenpanosuunnitelma julkaistaan keväällä 2026. Lausuntoja strategialuonnoksesta voi antaa 20.10.2025 asti.
Euroopan kestävän kehityksen viikkoa vietetään 22.-28.9.2025. Kestävän kehityksen viikon tapahtumat löytyvät kootusti kestavankehityksenviikko.fi -sivustolta, josta tapahtumia pääsee selaamaan maakunnittain.