Hyte osana strategista johtamista ja arkea
Päivän avasi Pirkanmaan hyvinvointialueen strategia- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Tuukka Salkoaho, joka nosti esille puheenvuorossaan väestön ikääntymisen, taloudellisten reunaehtojen ja palvelutarpeiden kasvun asettamia haasteita. Hän korosti, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ei ole irrallinen kokonaisuus, vaan kiinteä osa strategista johtamista, taloutta ja palvelujärjestelmän kestävyyttä.
Neuvottelun keskeisenä tavoitteena on vahvistaa yhteistä tilannekuvaa, yhteisiä linjauksia ja suuntaa. Tämä edellyttää selkeitä vastuita, toimivia rakenteita, luottamusta eri toimijoiden välillä sekä tiedolla johtamista.
– Tieto ei yksin muuta mitään, mutta se voi ohjata meitä tekemään parempia päätöksiä, Salkoaho totesi.
Kaupunkien puheenvuoroissa korostuivat ketteryys ja yhteistyö
Ikaalisten kaupunginjohtaja Eeva Viitanen kertoi, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kirjattu vahvasti kaupungin uuteen strategiaan. Ikaalisten vahvuuksia ovat pieni ja ketterä kaupunki, sujuva yhteistyö ja ainutlaatuiset luontomahdollisuudet. Haasteita aiheuttavat ikärakenteen muutos, pitkät etäisyydet ja haja-asutusalueiden palvelujen saavutettavuus. Digitaaliset palvelut nähdään osana ratkaisua, ja uudenlaisiin kokeiluihin suhtaudutaan kaupungissa avoimesti.
Oriveden kaupungin hyvinvointijohtaja Tuija Peurala nosti esiin pienten kaupunkien vahvuutena sujuvan tiedonkulun ja toimijoiden tuntemisen, mutta myös haasteen, jossa vastuita ja verkostotyötä kasaantuu yksittäisille henkilöille. Järjestöyhteistyö on aktiivista ja järjestöille tarjotaan maksuttomia toimitiloja. Samalla järjestökentän ikääntyminen haastaa kehittämään uusia toimintatapoja. Yhteinen ja säännöllinen tietopohja nähtiin keskeiseksi kehittämiskohteeksi.
Järjestöt tavoittavat ihmisiä matalalla kynnyksellä
Järjestöyhteistyöryhmän puheenjohtaja Miika Joenperä kuvasi järjestökentän moninaisuutta ja sen merkitystä hyvinvoinnin edistämisessä. Järjestöt tavoittavat ryhmiä, joita julkiset palvelut eivät aina saavuta, ja pystyvät toimimaan ketterästi ihmisten arjessa. Ajankohtaisia huolia ovat yksinäisyys, päihde- ja mielenterveyshaasteet sekä nuorten heikentynyt tulevaisuudenusko. Yhteistyörakenteita on, mutta niiden vakiinnuttaminen ja alueellinen kattavuus vaativat edelleen työtä.
HYTE osana kaikkia hyvinvointialueen palveluja
Hyvinvointialueen puheenvuoroissa korostuivat HYTE-työn rooli eri palveluissa ja kaikissa elämänvaiheissa. Avopalveluiden palvelulinjajohtaja Eeva Torppa‑Saarinen muistutti, että avopalveluissa tapahtuvat lukuisat asiakaskohtaamiset tarjoavat mahdollisuuden edistää terveyttä ja hyvinvointia kaikissa vaiheissa: ennaltaehkäisevästi, kuntoutumista tukien sekä sairauksien hoidon yhteydessä. Arjessa painottuvat esimerkiksi elintapojen tukeminen, painonhallinta, nikotiinittomuus, mielen hyvinvointi, elämänhallinta ja turvallisuus.
Lasten, nuorten ja perheiden palvelulinjajohtaja Titta Pelttari toi esiin lasten ja perheiden tilanteen polarisoitumisen. Raskausaika ja varhaislapsuus ovat tiiviin tuen aikaa, jonka jälkeen vastuu siirtyy vahvemmin kuntien toimintaympäristöihin, kuten varhaiskasvatukseen ja kouluihin. Tiedonvaihto eri toimijoiden välillä on keskeistä, jotta perheet löytävät tarvittavat palvelut ajoissa.
Ikäihmisten ja vammaisten palvelulinjajohtaja Päivi Tryyki kertoi IkiHyte-verkoston käynnistymisestä. Lähitorit ovat tärkeä ennaltaehkäisevä toimintamalli, joka tavoittaa myös ne ikääntyneet, joilla ei ole muuta asiakkuutta sote-palveluissa. Palveluntuottajahaku on kehitetty tukemaan asiakkaan ohjautumista paikallisiin omaehtoisiin palveluihin.
Sairaalapalveluiden palvelulinjajohtaja Markus Paananen nosti esiin sairaalapalveluissa näkyviä ilmiöitä, kuten vajaaravitsemuksen, päihteiden käytön ja kaatumiset, ja kertoi esimerkkinä päihdehaittojen ehkäisystä puheeksioton ja AUDIT-mittarin käytön tehostamisen.
Yhteiset painopisteet vuosille 2026–2027
HYTE-neuvottelussa käytiin yhteistä keskustelua hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ehdotetuista painopisteistä vuosille 2026–2027. Pirkanmaan hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen pääsuunnitelman kokonaisuutta esitteli kehittämispäällikkö Mari Lahtinen. Yhtenä keskeisenä kokonaisuutena korostui yhteinen viestintä. Tarkoituksena on vahvistaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkyvyyttä viestimällä yhteisistä teemoista.
Toisena päälinjana Lahtinen toi keskusteluun yhdyspintojen HYTE-kerroinindikaattorit. Niissä huomio kohdistuu erityisesti nuorten aikuisten syrjäytymisriskin ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ehkäisyyn sekä ikääntyneiden kaatumisriskin vähentämiseen. Pirkanmaan hyvinvointialueella HYTE-kerroinindikaattorit on kytketty osaksi strategian toimeenpanoa, ja jatkossa on tarkoitus nimetä organisaatiossa indikaattorikohtaiset vastuuhenkilöt. Vastaavaa käytäntöä toivotaan myös kuntiin, jotta yhdyspinnoilla tehtävä työ olisi mahdollisimman selkeää ja vaikuttavaa.
Kolmantena ehdotettuna painopisteenä nousi mielenterveyden tukeminen luontohyvinvoinnin keinoin. Keskustelussa todettiin, että luontohyvinvointi tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön. Ehdotuksena on tuoda luontohyvinvointi osaksi mielenterveyden edistämisen kokonaisuutta eri toimijoiden yhteistyössä sekä mahdollisesti käynnistää Terveysmetsä pilotointi osana tätä kehittämistä.
Lasten, nuorten ja perheiden näkökulmasta ehdotetuista painopisteistä kertoi vastuualuejohtaja Titta Pelttari. Hän nosti keskusteluun kansallisten digiajan suositusten jalkauttamisen osaksi eri organisaatioissa tehtävää työtä.
Ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä painopisteitä toi esiin Milja Koljonen ikäihmisten ja vammaisten palvelujen ennaltaehkäisevistä palveluista ja neuvonnasta. Hän kertoi Ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen verkostosta, IkiHytestä, joka kokoaa yhteen hyvinvointialueen, kuntien ja kolmannen sektorin toimijoita. Verkoston nähdään vahvistavan ennaltaehkäisevää työtä ja yhteistä tekemistä tilanteessa, jossa ikääntyvän väestön määrä kasvaa voimakkaasti. Lisäksi otetaan käyttöön hyvinvointilähete, jonka avulla sote ammattilaiset voivat ohjata asiakkaan hyvinvointia edistävien palvelujen pariin.
Ehkäisevän päihdetyön ja väkivallan ehkäisyn alueellisista kokonaisuuksista puhui suunnittelupäällikkö Noora Kannisto. Päihdetyön osalta keskusteluun tuotiin Pirkanmaan hyvinvointialueen intranetiin rakennettava, ammattilaisille tarkoitettu tietokokonaisuus ehkäisevästä päihdetyöstä sekä erilaiset infotilaisuudet, joiden kautta esimerkiksi ikääntyneille ja heidän parissaan toimiville ammattilaisille voidaan tarjota tietoa päihde ja pelihaitoista sekä saatavilla olevasta tuesta. Väkivallan ehkäisy liittyy alueellisen turvallisuuden kokonaisuuteen. Toukokuussa 2026 toteutettava Pirkanmaan turvallisuuskysely tuottaa kokemusperustaista tilannekuvaa pirkanmaalaisten väkivallan kokemisesta kodeissa sekä kotien ulkopuolella. Rikoksentorjuntaneuvoston malliin pohjautuvaa turvallisuuskyselyä on tarkoitus toistaa kahden tai kolmen vuoden välein. Turvallisuuskyselyn toteuttaminen ja sen tulosten hyödyntäminen on hyvinvointialueen ja kuntien sekä alueen toimijoiden yhteinen prosessi.
Kulttuurihyvinvointiin liittyvistä ehdotetuista toimenpiteistä kertoi suunnittelija Hanna Korhonen. Tavoitteena on vahvistaa kulttuurihyvinvoinnin osaamista laajasti eri toimijatasoilla. Esityksessä korostettiin osaamisen systemaattista kehittämistä koulutus- ja tietotarpeiden kartoituksen, yhteisten koulutussisältöjen ja toimintamallien sekä kulttuurihyvinvoinnin puheeksioton mallin juurruttamisen kautta. Lisäksi todettiin, että käynnissä olevat hankkeet ja verkostot tarjoavat hyvät rakenteet yhtenäisemmän kulttuurihyvinvointityön kehittämiselle.
Painopisteiden toteuttamisen keinoista keskusteltiin ryhmissä
Yhteisten painopisteiden läpikäynnin jälkeen osallistujat pääsivät keskustelemaan valittujen teemojen toteutuksesta. Keskusteluille oli varattu noin 20 minuuttia per aihe, ja tunnin aikana jokainen osallistuja ehti osallistua kolmeen pöytäkeskusteluun. Keskustelujen keskeiset asiat kirjattiin ylös ja käytiin lopuksi läpi yhdessä.
HYTE-kerroinyhteistyössä tunnistettiin kaatumisen ehkäisyn osalta, että hyvinvointialueella ja kunnissa on jo hyviä toimintamalleja, joita kannattaa ottaa käyttöön laajemminkin. Todettiin siten, että tämän tavoitteen osalta painotetaan nykyisen toiminnan edelleen kehittämistä ja hyvien käytänteiden jakamista.
Syrjäytymisen ehkäisy nähtiin monisyisenä, yhteiskuntaa kokonaisvaltaisesti haastavana aiheena, johon tarvitaan kaikkien toimijoiden panosta. Varhainen tunnistaminen ja puuttuminen nähtiin kriittisen tärkeänä. Keskustelussa painottui verkostoyhteistyön tärkeys ja ratkaisujen tuominen paikallisesti kuntiin. Kun huoli herää, täytyy olla konkreettiset toimintamallit asiaan tarttumiseksi. Pirkanmaalla käytössä olevan Minun tiimini-toimintamallin käytön tehostamista esitettiin yhtenä ratkaisuna.
Ehkäisevän päihdetyön osalta käytiin keskustelua uskomuksista, joita edelleen päihteiden käyttöön ikääntyvillä sukupolvilla liittyy ja siitä, miten niihin voitaisiin yhdessä vaikuttaa, esimerkiksi monikanavaisesti viestintäkampanjoilla. Jalkautuvaa ja etsivää työtä pidettiin tärkeänä sellaisten ikäihmisten tavoittamiseksi, jotka eivät hyvinvointialueen palveluita muutoin käytä.
Yhteinen alueellinen Pirkanmaan turvallisuuskysely nähtiin merkityksellisenä. Keskusteluissa katsetta suunnattiin tulevaan; mitkä ovat niitä konkreettisia toimenpiteitä, joita tarvitaan, jotta kysely hyödyttäisi niin hyvinvointialuetta, kuntia sekä järjestöjä. Erityisesti huomiota tulee kiinnittää saavutettavuuteen, jotta kyselyn vastaajat edustavat laajasti ja kattavasti pirkanmaalaisia asukkaita.
Luontohyvinvoinnin edistäminen on nostettu Pirkanmaan alueelliseen hyvinvointisuunnitelmaan yhdeksi uudeksi toimenpiteeksi. Keskustelussa päätettiin, että toteutetaan 2027 yhteinen viestintäkampanja jossa Pirkanmaan asukkaille viestitään yhdessä luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista sekä kunkin toimijan tarjoamista mahdollisuuksista luonnon hyvinvointivaikutuksien hyödyntämiseen.
Kulttuurihyvinvoinnin ryhmäkeskusteluissa todettiin, että kulttuurihyvinvoinnin osaamisen vahvistamiselle on selkeä tarve, sillä sen potentiaalia ei vielä tunnisteta ja hyödynnetä riittävästi. Lisäksi kulttuurihyvinvoinnin tunnettuuden ja näkyvyyden vahvistaminen edellyttää viestintää ja tietoisuuden lisäämistä. Keskustelussa korostui myös tarve kehittää kulttuurihyvinvoinnin mittaamista sekä laatu‑ ja arviointiosaamista, jotta sen vaikutukset ja hyödyt voidaan tehdä selkeämmin näkyviksi.
Neuvottelupäivän aikana osallistujat keskustelivat pieniryhmissä.
Tietojohtamisen kehittäminen edellyttää yhteistä tilannekuvaa ja tiedon parempaa hyödyntämistä
Tietojohtamista koskevassa ryhmäkeskustelussa tarkasteltiin kuntien, hyvinvointialueen ja järjestöjen tietotarpeita yhteistyön ja toimenpiteiden kohdentamisen tueksi. Kunnat toivat esiin tarpeen saada hyvinvointialueelta nykyistä konkreettisempaa ja toimenpiteitä ohjaavaa tietoa. Tällaisiksi tiedoiksi tunnistettiin muun muassa huoli- ja lastensuojeluilmoitukset, kaatumisiin liittyvä tieto sekä mielenterveys- ja päihdepalveluihin ohjautumista kuvaava ikäryhmittäinen tieto. Lisäksi kunnissa nähtiin tärkeänä saada säännöllisesti, vähintään vuosittain, sote-dataa tukemaan hyvinvointiraportoinnin kokonaiskuvaa.
Järjestöt puolestaan korostivat tarvetta saada hyvinvointialueelta avointa, hyödynnettävää hyvinvointitietoa toiminnan suunnittelun ja kohdentamisen tueksi sekä kuntakohtaisesti että alueellisesti. Keskustelussa painottui tarve välttää päällekkäistä tiedonkeruuta, selkeyttää tiedon käyttötarkoituksia sekä lisätä tietoisuutta jo olemassa olevista tietolähteistä. Myös Pirhan potilas- ja asiakastietojärjestelmien yhtenäistämisen tuomista mahdollisuuksista viestimistä hyvinvointikoordinaattoreille pidettiin tärkeänä.
Paikalliset HYTE-yhteistyöryhmät koettiin toimivaksi rakenteeksi ajankohtaisten ilmiöiden käsittelyyn. Tietotarpeiden osalta esiin nousivat myös yksittäiset mittarit ja tietokokonaisuudet, kuten osallisuusindikaattori, jonka tietopohjaa voitaisiin vahvistaa järjestöyhteistyöllä, ikääntyneiden palvelutarpeen arvioinnin kuntakohtaiset pyyntömäärät sekä Minun tiimini ‑toimintamallin asiakasmäärät.
Pirhassa valmisteltava HYTE-kerroinraportti nähtiin hyvänä perustana, jota voidaan jatkossa täydentää ja rikastaa muulla tiedolla.Keskeisenä kehittämiskohteena nähtiin määrällisen tiedon sekä kokemus- ja kyselytiedon yhdistäminen. Järjestöjen rooli kokemustiedon kokoajina korostui, ja esimerkiksi Näkymä-työkalun hyödyntämistä pidettiin lupaavana. Arttelin nähtiin voivan toimia järjestökentän ilmiötiedon kokoajana, ja lisäksi esitettiin tarvetta koota alueella toteutettavien kyselyjen tulokset yhteen, helposti hyödynnettävään kokonaisuuteen.
Keskustelussa nousi esiin myös tarve tietojohtamisen verkoston vahvistamiselle. Pirkanmaan liiton nähtiin voivan toimia keskeisessä koordinoivassa roolissa tietojohtamisen kehittämisessä ja eri toimijoiden välisen yhteistyön kokoamisessa. Lopuksi kunnat korostivat, että tietojohtamisen tulisi entistä vahvemmin ohjata hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpiteiden kohdentamista paikallisten tarpeiden mukaisesti eri kuntiin.
Ylöjärven edustajat korostavat yhteistä ajattelua ja rakenteellisen yhteistyön merkitystä
HYTE‑neuvottelut tarjosivat Ylöjärven kaupungin edustajille pysähtymisen paikan tarkastella hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä laajana, yhteisenä kokonaisuutena. Eläkkeelle siirtyvä sivistysjohtaja Matti Hursti ja hyvinvointikoordinaattori Suvi Saarinen nostavat esiin ennen kaikkea neuvottelujen merkityksen yhteisen tilannekuvan ja jaetun ymmärryksen rakentajana kuntien, hyvinvointialueen ja järjestöjen välillä.
Hurstin mukaan HYTE‑neuvottelujen arvo syntyy siitä, että toimijat kohtaavat säännöllisesti ja voivat yhdessä jäsentää ilmiöiden merkityksiä. Yhteinen ajattelu luo edellytyksiä sille, että samaa kokonaisuutta viedään eteenpäin eri organisaatioissa.
─ Ongelma on usein se, että ihmiset eivät pysty antamaan ajattelulle tässä ajassa riittävästi aikaa. Tällaiset tilaisuudet auttavat pysähtymään näiden asioiden äärelle, Hursti toteaa.
Saarinen täydentää, että hyvinvointikoordinaattori toimii kuntien omissa HYTE-foorumeissa usein koordinoijan ja fasilitoijan roolissa. HYTE-neuvotteluissa on mahdollista olla itse osallistujan roolissa. Tämä antoi enemmän tilaa dialogille, kuuntelemiselle ja ajatusten vaihdolle
Sisällöllisesti Ylöjärven näkökulmasta keskeisiksi teemoiksi nousivat yhteisöllisyys ja osallisuus, jotka näkyvät myös kaupungin hyvinvointiraportissa . Saarisen mukaan taustalla ovat ilmiöt, kuten yksinäisyyden kokemukset, lasten ja nuorten mielenterveyden haasteet sekä hyvinvointierot.
HYTE‑indikaattoreihin liittyvä keskustelu herätti Hurstin mielenkiinnon. Hän näkee tärkeänä, että tulosindikaattorit olisivat kuntien näkökulmasta tarkoituksenmukaisemmat ja että niiden kehittämisessä kuultaisiin kuntia.
Yhteistyön rakenteita tarkasteltaessa Saarinen nostaa esiin Ylöjärven paikallisen HYTE‑rakenteen vahvuudet. Paikalliset verkostot, joissa ovat mukana kaupungin, järjestöjen ja sote‑toimijoiden edustajat, tuottavat arvokasta kokemustietoa arjen yhdyspinnoilta. Alueelliset verkostot puolestaan tukevat kokonaiskuvaa Pirkanmaan tasolla. Molemmat ovat tarpeen, eikä kumpikaan toimi yksin. Toimivan yhteistyön edellytyksenä nähdään riittävät resurssit ja nimetyt tekijät, jotka mahdollistavat verkostojen käytännön toiminnan.
Ylöjärven edustajien mukaan HYTE‑neuvottelut näyttäytyvät ennen kaikkea pitkäjänteisen työn mahdollistajana. Ne tarjoavat yhteisen foorumin ajattelulle, priorisoinnille ja suuntien kirkastamiselle tilanteessa, jossa hyvinvointiin liittyvät ilmiöt ovat yhä monimuotoisempia ja kytkeytyvät laajasti kuntien ja hyvinvointialueen perustehtäviin.
Ylöjärven kaupungin eläkkeelle jäävä sivistysjohtaja Matti Hursti, Pirkanmaan hyvinvointialueen strategia- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Tuukka Salkoaho ja kehittämispäällikkö Mari Lahtinen sekä Ylöjärven kaupungin hyvinvointikoordinaattori Suvi Saarinen neuvottelupäivän jälkeen.