Lapset tietävät, miksi terveellistä ruokaa kannattaa syödä
Lasten haastatteluiden perusteella lapsilla on varsin selkeä käsitys siitä, mitä terveellinen ruoka tarkoittaa. He tunnistavat hyvin terveyttä edistävän ravitsemuksen keskeisiä osatekijöitä ja niiden merkityksiä. Puheissa nousevat esiin kasvikset, monipuolisuus ja joustavuus sekä eri ruoka-aineryhmät, kuten liha ja hiilihydraattien lähteet. Lasten näkökulmasta terveellinen syöminen ei tarkoita herkkujen täysin kieltämistä, vaan tasapainoa: arjessa syödään lautasmallin mukaista ruokaa, ja herkuille on paikkansa kohtuudella.
“No jos esimerkiksi just jotain salaattia tai jotain kukkakaalia tai jotain tollasia ja sitten jotain lihaa ja jotain perunaa”, 4.-luokkalainen.
“Epäterveellinen ruoka on vähän sellasta rasvasta ja just sellasta roskaruokaa. Mutta siis ei se haittaa joskus syödä sitä, mutta kunhan ei syö niinku usein”, 4.-luokkalainen.
”Jos ei syö terveellisesti, ei voi hyvin”
Lapset suhtautuvat terveelliseen syömiseen positiivisesti. Terveellisen syömisen merkitys liittyy lapsilla arjessa toimimiseen ja konkreettisiin hyötyihin. Lasten mukaan terveellinen syöminen on tärkeää, koska:
“Muuten ei jaksa päivän aikana”, 5.-luokkalainen.
“Ettei tule päänsärkyä tai niinku mitään huono olo”, 4.-luokkalainen.
“Jaksat koulupäivinä paremmin ja pysyt terveenä”, 5.-luokkalainen.
“Se pitää mielen virkeänä”, 5.-luokkalainen.
Aikuisten käyttämällä kielellä ja puhetavoilla on merkittävä vaikutus siihen, millaisiksi lasten käsitykset ruoasta ja syömisestä muodostuvat. Terveysuhkien sijasta lasten kanssa kannattaa puhua terveyttä edistävästä syömisestä konkreettisesti, arkeen liittyvien ja lapselle merkityksellisten hyötyjen, kuten jaksamisen, kautta.
Helppous houkuttaa
Lapset tietävät, mikä on terveellistä, ja haluavat voida hyvin. Kyse ei ole tiedon puutteesta, vaan siitä, ettei arjen ympäristö aina tue hyviä valintoja. Lasten mukaan ratkaisevia tekijöitä ovat:
Saatavuus: Onko terveellisiä vaihtoehtoja ja kasviksia ylipäätään saatavilla?
”Meillä ei oo kauheen usein omenoita vaikka mä tykkään niistä”, 4.-luokkalainen.
Vaivattomuus: Ovatko terveelliset vaihtoehdot ja kasvikset helposti saatavilla, esimerkiksi pesty ja pilkottu valmiiksi?
“Jos ei ole mitään salaatteja valmiina”, 4.-luokkalainen.
Maku: Onko terveellinen vaihtoehto hyvänmakuinen?
“Niin sitten se on vähän paha jos sä et oikein tykkää siitä, niin sitten se voi vähän tuottaa hankaluuksia”, 4.-luokkalainen.
Ulkonäkö ja tuoreus: Onko terveellinen vaihtoehto houkutteleva, esimerkiksi kuivat tai nahistuneet kasvikset jäävät syömättä.
“Mä en ota joskus porkkanaa, kun on vaikka sellaista kuivaa”, 4.-luokkalainen.
Lapset syövät sitä, mitä on usein ja kätevästi tarjolla. Tämä näkyy erityisesti aamupalalla ja välipalalla, joiden tekemisestä monet lapset ovat itse vastuussa. Tällöin valinnat kohdistuvat usein siihen, mikä on nopeinta ja helpointa: leipään, muroihin tai jogurttiin. Kasvikset, hedelmät ja marjat jäävät usein pois – ei siksi, etteikö niistä pidettäisi, vaan siksi, että niitä ei ole saatavilla tai niiden valmistelu syötäväksi vaatisi usein hieman vaivannäköä. Siksi keskeisin keino lasten terveyttä tukevan syömisen edistämiseen on muokata ympäristöä niin, että hyvien valintojen tekeminen on arjessa mahdollista ja mahdollisimman vaivatonta.
Muokkaamalla ruokaympäristöä muokataan mahdollisuuksia
Lasten viesti aikuisille on selkeä: tehkää terveellisestä valinnasta helpoin valinta. Kun ympäristö tuuppaa oikeaan suuntaan, lasten valinnat ohjautuvat sen mukaisesti.
Lasten mukaan terveellistä syömistä edistäisi:
- Kasvisten, hedelmien ja marjojen parempi saatavuus kotona ja koulussa. “Tarjottaisiin vaikka porkkanoita ja muita tuoreita kasviksia. En itse tykkää kaalisalaatista. Silloin jää salaatit vähemmälle”, 5.-luokkalainen.
- Valmiiksi pilkotut kasvikset ja hedelmät. “Appelsiini ja muista hedelmiä sekä kasviksia olis valmiina kotona saatavilla välipalaks”, 1.–2.-luokkalaiset.
- Ruoan muokkaaminen houkuttelevammaksi. “Ruoan täytyy olla simppeli, värikäs ja hauskan näköinen”, 4.-luokkalainen.
- Mahdollisuus valita ja vaikuttaa omiin ruokavalintoihin. “Ei kannata painostaa liikaa, kannattaa antaa lapsen itse päättää mitä kasviksia ja marjoja söisi koska silloin lapsi saa olon, että hänen ajatuksensa on tärkeä ja että hänellä on eräänlainen vapaus”, 5.-luokkalainen.
- Aikuisen tuki: kannustaminen, rajat ja esimerkki. “Että tosi moni esimerkiksi opettajista niin kehottaisi sitä, että pitäisi jonkun verran salaattia ottaa”, 4.-luokkalainen.
Aineiston perusteella lasten ravitsemuksen haasteet eivät ratkea lisäämällä tietoa tai motivaatiopuheita. Lapset tietävät jo paljon, ja halu syödä terveellisesti on usein olemassa. Ratkaisevaa on se, millaiseksi arki on rakennettu. Huoltajat, muu lähipiiri, koulut, ruokapalvelut, paikalliset ruokakaupat ja ravintolat sekä muut toimijat ovat mahdollisuuksien luojia. Pienillä, käytännöllisillä muutoksilla voidaan tehdä iso ero: pilkkomalla kasviksia valmiiksi, tarjoamalla niitä näkyvästi, antamalla lapsille mahdollisuus vaikuttaa sekä poistamalla epäterveellisiä vaihtoehtoja lasten saatavilta.
Kun terveyttä edistävä ruoka on hyvää, helppoa ja houkuttelevaa, lapset kyllä syövät sen.
Kirjoittajat:
Eeva Laitinen, KM & FM, tutkimusavustaja, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
Heini Taiminen, KTT, dosentti, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
Niina Taimisto, TtM, hankesuunnittelija, Pirkanmaan hyvinvointialue
Lisätiedot:
Anne Viitala, projektipäällikkö, Pirkanmaan hyvinvointialue
Puhelin 044 473 9813
Pirkanmaan hyvinvointialueen työntekijöiden sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@pirha.fi