Tietoa ammattilaiselle
Kulttuurihyvinvoinnin puheeksioton malli
Kulttuurihyvinvoinnin puheeksioton malli koostuu kolmesta kysymyksestä. Kysymyspatteristoa voi hyödyntää sekä puheeksioton, että prosessinomaisen tai laajan elintapaohjauksen tukena.
Mallin tärkein periaate on, että kulttuuritoimintaa, taidetta ja luovuutta lähestytään myönteisesti ja asiakaslähtöisesti, jotta asiakkaan ääni tulee kuuluviin.
Keskustelussa selvitetään asiakkaan arjessa jo tapahtuvaa kulttuurista aktiivisuutta, kiinnostusta ja harrastuneisuutta eri taiteen lajeihin ja itselle ominaisia tai mielekkäitä luovan ilmaisun tapoja sekä pyritään herättämään motivaatiota niiden käytön lisäämiseen arjessa ja rohkaistaan uusien tapojen käyttöönottoon ja elämysten kokeilemiseen.
Kulttuurihyvinvoinnin puheeksioton malli (innokyla.fi)
Kuunteletko musiikkia, teetkö käsitöitä tai luetko kirjoja? Katseletko elokuvia, rakenteletko jotain tai teetkö puutöitä? Käytkö konserteissa, keikoilla, teatterissa tai museoissa? Piirrätkö, tanssitko, kirjoitatko tai otatko luontokuvia kännykällä? Osallistutko urheilutapahtumiin? Teetkö ristikoita tai käytkö pakohuoneissa?
Kulttuurin harrastaminen on kaikkea tätä ja muuta merkityksellistä tekemistä arjessa. Mitkä ovat itsellesi merkityksellisiä ja mielihyvää tuottavia asioita?
Tunnistatko niitä pieniä hetkiä arjessa, joissa pysähtyminen taiteen tai luovuuden äärelle on tuonut mielihyvää tai rauhoittanut kiireen keskellä?
Tuoko esimerkiksi musiikki sinulle lohtua, kun olet surullinen tai laitatko ilon hetkinä lempibiisisi soimaan ja tanssit? Auttaako käsitöiden tekeminen pysähtymään hetkeen? Saavatko elokuvat sinut nauramaan?
Onko jokin asia, pelko tai tunne, joka estää tai hidastaa sinua toteuttamaan luovuuttasi?
- Jos haluaisit kokeilla jotain uutta, mitä se olisi?
- Mikä auttaisi sinua toteuttamaan kokeilusi?
- Miten, missä ja milloin toteuttaisit kokeilusi?
Kulttuurihyvinvointipalveluiden laatukriteeristö
Kulttuurihyvinvointipalveluiden laatukriteeristö ohjaa kulttuurihyvinvointipalveluja, joita tuotetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden osana ja rinnalla hyvinvointialueilla, kunnissa, järjestöissä ja kulttuurikentällä. Laatukriteeristö pohjautuu kansainväliseen tutkimustietoon kulttuurin hyvinvointivaikutuksista ja kulttuurihyvinvointipalveluiden tuottamisen vaikuttavista toimintatavoista.
Laatukriteeristö selkeyttää kulttuurihyvinvointipalveluiden tilaajien ja tuottajien yhteistä sanastoa ja käsitteistöä, luo yhteistä ymmärrystä kulttuurihyvinvointipalveluiden tavoitteiden asettamiseen sekä laajempaa osaamista toiminnan tilaamiseen, järjestämiseen ja toteuttamiseen. Laatukriteeristön käyttö tukee myös sote-palveluiden asiakas- ja palveluohjausta määrittelemällä yhä paremmin kulttuurihyvinvointipalveluita sekä niiden toimintatapoja ja tavoitteita.
Mistä laatukriteeristö koostuu?
Laatukriteeristö koostuu kolmesta työkalusta: perustietojen muistilistasta, laadun elementtien listasta ja palveluiden käyttäjille suunnatun palvelukuvauksen muistilistasta.
Kulttuurihyvinvointipalvelun perustietojen muistilista
Perustietojen muistilistaan on koottu palvelun tuottamisen kannalta keskeisiä asioita, ja se toimii
muistilistana sekä tarjouspyyntöihin, kilpailutukseen, tarjousten laatimiseen ja sopimuksiin.
Laadun elementtien listan käyttö perustietolomakkeen rinnalla auttaa määrittelemään tarvittavia
perustietoja.
Laadun elementit
Laadun elementit muodostuvat monista palvelun sisältämistä tekijöistä ja vaihtoehdoista, joiden määrittelyllä muodostuu palvelun kokonaiskuva ja samalla käsitys sen laatua synnyttävistä tekijöistä. Valinnat toimivat parhaimmillaan tilaajan, tuottajan ja palvelun vastaanottajan välisen keskustelun virittäjänä, laadun ohjauksen tukena ja yhteisen suunnittelun apuna.
Palveluiden käyttäjille suunnatun palvelukuvauksen muistilista
Palvelukuvaus esittelee palvelun keskeisen sisällön kansantajuisesti ja innostavasti. Se sisältää tiedot, joita mahdollinen osallistuja tarvitsee tehdessään päätöstä osallistumisesta. Palvelukuvauksen pohjalta voidaan laatia esimerkiksi palvelun viestintämateriaaleja.
Laatukriteeristön taustaa
Kulttuurihyvinvointipalveluiden laatukriteeristö on laadittu laajalla monialaisella asiantuntijapohjalla Pirkanmaan hyvinvointialueella Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuuyksikössä. Kriteeristön taustalla on kulttuuri-, sote- ja kuntakentällä yhteisesti todettu tarve yhä paremmin tunnistaa, määrittää ja vahvistaa kulttuuriin ja taiteeseen osallistumisen vaikutuksia väestön hyvinvointiin ja terveyteen. Kriteeristö luo pohjaa yhdyspintatyölle ja kulttuurihyvinvointipalveluiden tuottamiselle, ohjaukselle ja hankintaosaamiselle.
Laatukriteeristö Innokylässä (Innokylä.fi)
Tämän sivun löydät myös osoitteella pirha.fi/kulttuurihyvinvointiammattilaiselle
Last modified 4.3.2026