Hoito ja kuntoutus psykiatrian vastuualueella

Hoidon tavoitteet

Syömishäiriöhoidon päätavoitteet aikuisten psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa ovat yleensä: muutos syömiskäyttäytymisessä ja oireilun lievittyminen, ravitsemustilan korjaantuminen, kyky ylläpitää muutosta syömiskäyttäytymisessä sekä voinnin vakauttaminen ja valmistuminen tulevia mahdollisia psykososiaalisia hoitoja varten. Yksilölliset tavoitteet rakennetaan potilaan kanssa yhdessä.

Hoidon toteutuminen kokovuorokausiosastolla (Yleissairaalapsykiatrian osasto YSPO).
Osastohoidon indikaatiot ovat muun muassa: vaikea aliravitsemus, vakava somaattinen komplikaatio, joka ei kuitenkaan vaadi hoitoa sisätautiosastolla, muu samanaikainen vakava mielenterveyden häiriö ja/tai avohoidon riittämättömyys.

Osastohoidon tavoitteita ovat yleensä: aliravitsemustilan korjaaminen, syömiskäyttäytymisen säännöllistäminen ja normalisoiminen, syömishäiriöoireiden esim. oksentamisen tai pakkoliikunnan vähentyminen, psyykkisten oireiden esim. ahdistuksen lieventyminen.

Osastolla on tarjolla syömishäiriöhoitomalli, joka otetaan käyttöön potilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Syömishäiriöhoitomalliin kuuluvat: ravitsemuskuntoutus, aterian aikainen ja aterian jälkeinen tehostettu tuki, somaattisen voinnin seuranta ja hoito (mm.laboratoriokokeet, mittaukset), omahoitajatyöskentely, oirekäyttäytymiseen puuttuminen, yhteistyö omaisten ja avohoidon työntekijöiden kanssa. Myös nenämahaletkuravitsemus on mahdollista toteuttaa, jos tilanne vaatii. Osastohoitoon tarpeen mukaan kuuluu myös fysioterapeutin, ravitsemusterapeutin, sosiaalityöntekijän ja/tai psykologin tapaamiset sekä hoidolliset ryhmät. Hoidon kesto määritellään yksilöllisesti.

Jatkohoidon suunnittelu 

Tarvittava jatkohoito toteutuu yleensä Syömishäiriöpoliklinikalla tai kampuspoliklinikalla (Valkeakoski, Sastamala) potilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Kotiutumisvaiheessa on mahdollista toteuttaa ns. siltajaksoa, jolloin potilas käy päivän aikana Syömishäiriöpoliklinikan intensiivihoidossa päiväyksikössä ja muu aika on osastohoidossa.

Hoidon toteutuminen polikliinisessa hoidossa

Syömishäiriöpoliklinikalle lähetetään potilaat, joiden syömishäiriö ei ole perusterveydenhuollon/erikoissairaanhoidon (ml. kuntien mielenterveyspalvelut) interventiolla korjaantunut. Katso Syömishäiriöpoliklinikan läheteohjeet.
Hoito Syömishäiriöpoliklinikalla perustuu moniammatillisuuteen – jokaisen potilaan lähetettä, hoitosuunnitelmaa ja sen toteuttamista käydään läpi moniammatillisen tiimin kokouksissa.

Lähetetietojen pohjalla tarjotaan potilaalle arviointijaksoa sairaanhoitajan tai ravitsemusterapeutin vastaanotoilla, tarvittaessa arviointijakso alkaa lääkärin tapaamisella. Jaksolla arvioidaan oireilun vaikeusastetta sekä potilaan valmiuksia aktiiviseen työskentelyyn toipumisen eteen.

Alkuarvioon kuuluu laboratoriokokeet, oirekyselyt, alkuhaastattelu, jossa huomioidaan potilaan motivaatiota ja omia tavoitteita hoidolle sekä arviointi potilaan valmiuksista, soveltuvuudesta päiväyksikkö- tai yksilöhoitoon sekä muun tuen tarpeesta (fysioterapia, psykoterapia, sosiaalityöntekijän tarve, muu terapia, muut tutkimukset ja selvittelyt).

Hoitojakson sisältö ja pituus sekä hoitoon osallistuvat työntekijät määritellään hoitosuunnitelmassa yksilöllisesti.

Poliklinikan hoitoon voi kuulua:

• hoitoneuvottelu, jossa luodaan ja päivitetään potilaan hoitosuunnitelmaa potilaan, lääkärin ja tarvittaessa muiden työntekijöiden kanssa
• määrämittainen tavoitteellinen hoitojakso hoitajan tai psykologin vastaanotoilla, joka perustuu potilaan kanssa sovittuihin tavoitteisiin
• jatkojaksot, jotka toteutetaan tarpeen mukaan tavoitteellisen hoitojakson ja hoitoneuvottelun jälkeen
• ravitsemusterapeutin hoitojakso
• intensiivijakso Päiväyksikössä
• polikliiniset ryhmät
• somaattisen hoidon tarpeen arviointi ja somaattisen voinnin seuranta, johon kuuluvat painon, verenpainen ja pulssin mittaukset sekä laboratoriokokeet
• fysioakustinen tuoli

Hoito koostuu yleensä tietyistä elementeistä, joihin kuuluvat: psykoedukaatio; potilaan kohtaaminen ja turvallisen hoitosuhteen luominen, joka mahdollistaa muutosten tekemisen; muutosaskeleiden asettelu, tai oireiden vähentämissuunnitelma ja seuranta tavoitteiden mukaisesti, tai altistusharjoitukset; somaattisen voinnin seuranta; ahdistuksen ja tunteiden säätelykeinot; kokonaisvaltainen hoito - komorbiditettien huomiointi ja lääkitysseuranta; psykososiaalisen elämän kartoitus; syömishäiriön funktion tutkiminen; voinnin vakauttaminen ja valmistuminen tulevia psykososiaalisia hoitoja varten; omaisten hoitoon ottaminen mahdollisuuksien mukaan; jatkohoidon suunnittelu ja yhteistyö muiden hoitotahojen kanssa.

Jatkohoidon suunnittelu 

Tarvittava jatkohoito yksilöllisen tarpeen mukaan toteutuu perusterveydenhuollon yksiköissä, esim. mielenterveys- ja päihdepalveluissa, tai KELA:n kuntoutusterapiana/vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena.