Raskaus ja diabetes

Raskauden suunnittelu 

Diabetesta sairastavan raskauden ennuste on hyvä. Kuitenkin ennenaikaisen (< 37 rvko) synnytyksen, raskauden kestoon nähden suurikokoisen lapsen ja keisarinleikkauksen mahdollisuus on huomattavan suuri. Tyypin 1 ja 2 diabetesta sairastavien raskauden pitäisi olla etukäteen suunniteltu. Päätavoite ennen raskaaksi tuloa on mahdollisimman normaali sokeritasapaino ilman hypoglykemioita. 

Diabetesta sairastavien fertiili-ikäisten naisten kanssa täytyy keskustella raskaussuunnitelmista, huomioida ehkäisy, tiedottaa tarpeellisista lääkitysmuutoksista, kertoa diabeteksen huonon hoitotasapainon riskeistä sikiölle ja ohjata nainen raskaudensuunnittelukäynnille. 

Raskauden suunnitteluvaiheessa arvioidaan diabetekseen liittyvät lisä- ja liitännäissairaudet. Vasta-aiheena pidetään sepelvaltimotautia. Suhteelliset vasta-aiheet ovat munuaisten vajaatoiminta (GFR < 60 ml/min), hoitamaton, näköä uhkaava retinopatia, autonominen neuropatia, gastropareesi.  

Raskaussuunnittelukäynti tehdään diabeteksen hoitoon erikoistuneessa yksikössä (TAYS, VALS endokrinologian pkl sekä Sarviksen diabetesvastaanotto Tampereella). Raskaaksi tullut lähetetään seurantaan TAYS:n äitiyspoliklinikalle heti, kun raskaus on todettu ja jatketaan seurantaa myös omassa neuvolassa. 

Yleiset ohjeet raskauden suunnittelusta: Diabetes ja raskaus

Suositeltavat kokeet ja tutkimukset raskautta suunniteltaessa: 

• HbA1c: Tavoite < 48 mmol/mol, myös < 53 mmol/mol voidaan hyväksyä 
• Raskautta suunnittelevalle tai jo raskaana olevalle voidaan suositella älypumppuhoitoa (CamAPS-pumppua) ja jos on älypumppu, sillä hoidolla jatketaan 
• U-albkre: Tavoite on U-Albkre < 30 mg/mmol (huolehditaan ruokavaliosta ja verenpaineen hyvästä hoidosta), jos on U-AlbKre> 180 mg/mmol, lähetetään munuaispoliklinikalle ennen raskaussuunnittelua 
• TSH, T4-V, TPO-vasta-aineet: 
  • lapsettomuus voi liittyä toteamattomaan kilpirauhasen vajaatoimintaan 
  • Ennen raskautta TSH:n pitäisi olla alle 2.5 mU/I, raskausaikana < 3.5 mU/l 
  • Jos TPO-vasta-aineet ovat positiiviset, huolehditaan TSH- ja T4V-seurannasta 4-6 viikon välein raskauden aikana riippumatta lähtötilanteen TSH-tasosta 
• GFR > 60 ml/min (tai yksilöllisen harkinnan mukaan > 30 ml/min) 
• Silmänpohjakuvaus: Enintään 6 kk edellisestä kuvauksesta 
  • Jos on epäily hoitoa vaativasta silmänpohjasairaudesta, lähetetään silmälääkärille ennen raskaussuunnittelua 
  • Käypä hoito: diabeettisen retinopatian seurannan ajoitus
• Lääkitys: 
  • ACE-estäjä ja AT2-reseptorinsalpaaja lopetetaan ennen 6. raskausviikkoa 
  • Statiini lopetetaan 
  • Metformiinia on mahdollista käyttää läpi raskauden, SGLT2-estäjät ja GLP-1-agonistit lopetetaan ennen raskautta 
  • Mielialalääkityksen sopivuus ja annostaso pitää tarkastaa 
  • Foolihappolisä 4-5 mg/vrk aloitetaan, kun ehkäisy jätetään pois, ja sitä jatketaan minimissään 12. raskausviikolle (sen jälkeen 1 mg päivässä) 
  • Tyroksiiniannosta nostetaan 30%, yleensä 25 μg päivässä, heti, kun raskaus on todettu 

Raskauden seuranta 

• Ensikäynnillä arvioidaan glukoositasapaino, munuaistoiminta, kilpirauhaskokeet sekä rauta-, D-vitamiini- ja kalsiumlisien tarve ja aloitetaan raskausmonivitamiini, jollei neuvolassa arvioitu/ aloitettu 
• Glukoosisensoroinnin tai pumpun tavoitteet asetetaan raskausaikaan sopiviksi: TIRp (time in range in pregnancy; 3.5-7.8 mmol/l > 70% 
• Suositeltava HbA1c-taso alkuraskauden aikana on ≤ 48 mmol/mol 
• ASA 100 mg x 1 ohjataan käyttöön raskausviikoille 12-26 
• Alkuraskauteen liittyy lisääntynyt hypoglykemia-alttius (viikoilla 10-16) 
• Huomioidaan sikiön kasvun kiihtyminen yksilöllisesti raskausviikolta 24 lähtien (kiihtyvä insuliinitarpeen kasvu, suurimmillaan viikoilla 28-32) 
  • Aterianjälkeiset verensokerit korreloivat suoraan sikiön rasvakudoksen, lihasmassan ja maksan suurentumiseen, joihin liittyy mm. suurentunut hartiadystokiariski synnytyksessä 
  • Huomioidaan ketoasidoosiriski tavanomaista matalampiasteisessa hyperglykemiassa, epämääräisin oirein: ketoasidoosissa aina sairaalahoito, on hyvin vaarallinen sekä odottajalle että sikiölle 
• Synnytyksen jälkeen insuliinitarve laskee n. 2 vrk synnytyksestä (annosmuutokset suunnitellaan jo edeltävästi tavallisesti viikolla 32) 

Verenpaine: 

• Pre-eklampsiariski on lievästi lisääntynyt diabeteksessa, nefropatia potentoi riskiä 
• Kotimittauksissa hälytysraja: toistuen ≥ 140/90 mmHg 
• Lääkehoito, kun diastolinen paine ≥ 100 mmHg, labetaloli (Albetol®) ensisijainen 

Äidin paino:

Sopiva nousu on 8-12 kg, ja jos painoindeksi > 30, nousu ≤ 7 kg.  

Obstetrinen seuranta ja synnytys 

• Synnytyslääkäri arvioi sikiön kasvua ja istukan toimintaa sekä seuraa äidin proteinuriaa ja verenpainetta. 
• Ennenaikaisen synnytyksen uhatessa käytetään usein Celestone-kortisonia 2 peräkkäisenä iltana pistoksena klo 23 sikiön keuhkojen kypsyttämiseksi, joka aiheuttaa insuliinitarpeen lisääntymistä aamuyöstä, osastolla glukoosin seuranta alkaa klo 03-04 
• Synnytyslääkäri arvioi tarpeen synnytyksen käynnistykselle raskausviikolla 37-38, tai suunnitellulle sektiolle raskausviikoilla 38-40 

Synnytyksen jälkeen 

• Kontrollikäynti äitiyspoliklinikalla sisätautilääkärillä on 1-2 kk kuluttua synnytyksestä. Ei korvaa ns. jälkitarkastusta neuvolassa. 
• Diabeteksen jatkoseurannat ohjataan tavallisimmin raskautta edeltäneelle diabetesvastaanotolle noin 6 kk päähän, jolloin vuosikokeet. 

Tarkista tarkemmat ohjeet Taysin Diabetes, raskaus ja synnytys ohjeesta

Lisätietoa:

Insuliiniresistenssi haastaa tyypin 1 diabeteksen raskaudenaikaisen hoidon
Insuliininpuutosdiabetes ja raskaus

Katso myös: 

Tyypin 2 diabetes ja raskaus