Väkivaltaa kokeneen alle 18-vuotiaan lapsen tai nuoren palvelupolku

Huoli väkivallasta voi herätä kenelle tahansa; lapselle tai nuorelle itselleen, lapsesta tai nuoresta huolta pitävälle aikuiselle tai ammattilaiselle.

Huoli väkivallasta voi herätä monella tavalla. Lapsi tai nuori voi kertoa kokemuksistaan, hänellä voi olla jokin jälki tai vamma kehossaan, tai hän voi oireilla eri tavoin.

Väkivalta voi olla fyysistä, seksuaalista, henkistä, väkivallan todistamista, kaltoinkohtelua, laiminlyöntiä, kurittamista, taloudellista, digitaalista, vainoa, kunniaan liittyvää tai hengellistä väkivaltaa.

Jos aikuiselle herää huoli väkivallasta, on tärkeää keskustella lapsen tai nuoren kanssa avoimesti ja johdattelematta, ja tehdä tarvittavat ilmoitukset viranomaisille.

Katso kohdat yhteydenotto, lastensuojeluilmoitus ja ilmoitus poliisille.

Lapsesta tai nuoresta huolestunut tai nuori itse voi olla yhteydessä lastensuojeluun, poliisiin tai terveydenhuoltoon ja kysyä neuvoja. Myös ammattilaiset voivat kysyä neuvoa näiltä tahoilta, jos epäilevät, että lapseen tai nuoreen on kohdistunut väkivaltaa.

Apua väkivaltaan -sivu kertoo, miten toimia, jos kokee väkivaltaa tai sen uhkaa. Sivulla on ohjeita kiireelliseen apuun ja tukeen Pirkanmaalla sekä valtakunnallisia väkivaltatyön palveluja. Älä jää yksin!

Lastensuojeluilmoitus

Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä kuka vain: lapsi tai nuori itse, hänestä huolta pitävä aikuinen tai muu läheinen.

Lasten ja nuorten parissa työskentelevien henkilöiden (Lastensuojelulain 25 §:n mukaiset viranomaiset) on lain mukaan tehtävä heti lastensuojeluilmoitus, kun epäily alle 18-vuotiaaseen kohdistuneesta väkivallasta tulee esiin. Ilmoituksen tekee ammattilainen, joka asian havaitsee, eikä ilmoitusvelvollisuutta voi siirtää toiselle.

Ilmoitus poliisille

Rikosilmoituksen voi tehdä kuka vain, lapsi tai nuori itse, hänestä huolta pitävä aikuinen tai muu läheinen, joka epäilee väkivaltaa.

Lasten ja nuorten parissa työskentelevien henkilöiden (Lastensuojelulain 25 §:n mukaiset viranomaiset) on lain mukaan tehtävä heti ilmoitus poliisille, kun epäily alle 18-vuotiaaseen kohdistuneesta väkivallasta tulee esiin (Lastensuojelulain 25 §:n 3 mom). Ilmoituksen tekee ammattilainen, joka asian havaitsee, eikä ilmoitusvelvollisuutta voi siirtää toiselle.

Lapsiperheiden sosiaalipalvelut ja lastensuojelu voivat auttaa lasta tai nuorta perheineen. Usein palvelu alkaa, kun sosiaaliviranomainen saa tietoonsa lastensuojeluilmoituksen.

Sosiaalityöntekijät tekevät tiiviisti yhteistyötä ilmoittajan (kun ilmoittaja on virallinen taho), poliisin ja terveydenhuollon kanssa. Viranomaiset voivat yhdessä suunnitella esimerkiksi, ohjataanko lapsi tai nuori terveystarkastukseen. Poliisin esitutkinnan turvaamisen kannalta on tärkeää sopia, kuka haastattelee lapsen tai nuoren ja kuka kertoo ilmoituksesta vanhemmille.

Turvallisuuden varmistaminen

Ensimmäiseksi varmistetaan se, että lapsi tai nuori on turvassa. Myös sisarusten turvallisuus varmistetaan. Sosiaaliviranomaiset selvittävät lapsen tilannetta tapaamalla lasta tai nuorta, vanhempia ja mahdollisesti muuta läheisverkostoa. Lisäksi voidaan pyytää lasta tai nuorta koskevia tietoja ja virka-apua eri viranomaisilta. Lapsi tai nuori voi hakeutua yhdessä vanhemman kanssa turvakotiin. Viimesijaisena turvaamistoimenpiteenä alle 18-vuotias voidaan sijoittaa kiireellisesti sijaishuoltopaikkaan, jos hänen ei ole turvallista olla omassa kodissaan.

Turvakoti

Turvakotiin voi hakeutua, jos kokee väkivaltaa tai sen uhkaa läheisten taholta. Pelko väkivallasta on riittävä syy tulla turvakotiin.

Turvakodit ovat auki ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä, ja paikalla on aina koulutettua henkilökuntaa. Turvakoti on maksuton, eikä sinne tarvitse lähetettä. Jos mahdollista, kannattaa tarkistaa vapaiden paikkojen tilanne ja sopia käytännön asioista ennen turvakodille hakeutumisista valtakunnallisen Nollalinjan kautta. Nollalinja palvelee ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Nollalinjalle ja Turvakotiin voi soittaa lähisuhdeväkivaltaan liittyvissä asioissa, vaikka ei olisikaan vielä päättänyt tulla turvakotiin.

Turvakodissa tarjotaan suojaa akuutissa tilanteessa sekä kriisiapua, neuvontaa ja ohjausta. Jokaiselle aikuiselle ja lapselle nimetään oma työntekijä. Yhdessä työntekijän kanssa tehdään turvallisuussuunnitelma. Turvallisuus huomioiden turvakodilta saa liikkua vapaasti ja työssä tai koulussa käymistä voi jatkaa normaalisti.

Turvakoti tekee tiivistä yhteistyötä lapsiperheiden sosiaalipalveluiden ja lastensuojelun kanssa.

Lääkärin suorittama terveystarkastus

Terveystarkastus eli somaattinen tutkimus voidaan tehdä kaikille lapsille tai nuorille, joiden epäillään joutuneen väkivallan kohteiksi. Lääkärin tutkii mahdolliset vammat ja jäljet ja arvioi lapsen tai nuoren kokonaisvaltaisen terveydentilan. Terveystarkastus voidaan tehdä heti, kun väkivaltaepäily herää, tai myöhemmin.

Terveystarkastukseen hakeutuminen tai ohjautuminen

Jos väkivalta on juuri tapahtunut, lapsi tai nuori voi hakeutua päivystykseen huolta pitävän aikuisen kanssa tai itsenäisesti. Myös poliisi, sosiaaliviranomainen tai terveydenhuolto voi ohjata terveystarkastukseen. Tarkastus on hyvä tehdä mahdollisimman pian väkivaltatilanteen jälkeen.

Terveydenhuollossa arvioidaan terveystarkastuksen kiireellisyys ja paikka, jossa tutkimus tehdään. Terveystarkastuksia voidaan tehdä erikoissairaanhoidossa ja joskus perusterveydenhuollossa. Kun epäillään seksuaaliväkivaltaa, tehdään tutkimukset Taysin Lasten päivystyksessä tai Lasten oikeuspsykiatrian yksikössä (alle 16-vuotiaat) ja Seri-tukikeskuksessa (yli 16-vuotiaat).

Ohjeet seksuaalirikostutkimukseen valmistautumiseen lapselle tai nuorelle

Jos tulee tutkimukseen pian väkivaltatilanteen jälkeen, olisi hyvä, ettei syö, juo, käy wc:ssä eikä peseydy ennen tutkimusta.
Mukaan tulee ottaa kaikki vaatteet, jotka olivat päällä tilanteen aikana, ja laittaa ne pussiin, jos niitä ei ole jo annettu poliisille. Jos vaatteita ei ole vaihdettu selviteltävän tilanteen jälkeen, otetaan vaihtovaatteet mukaan vastaanotolle.

Vastaanotolle saapuminen

Vastaanotolle ilmoittaudutaan normaalisti. Ilmoittautumisen yhteydessä huolehditaan lapsen tai nuoren yksityisyydestä.

Taustatietojen kerääminen

Tarkastuksen alussa kysytään lapselta tai nuorelta taustatietoja, jolloin hänellä on mahdollisuus kertoa tilanteesta. 
Jos terveystarkastukseen tulee pieni lapsi, lapsesta huolta pitävältä aikuiselta kysytään lapsen terveydentilasta ennen tutkimuksen aloittamista. Sen aikana lapsi on toisessa huoneessa esimerkiksi hoitajan kanssa.

Fyysinen tutkiminen

Lapsi tai nuori tulee tutkimushuoneeseen yleensä yksin. Tutkimusta ei tarvitse jännittää tai pelätä. Tutkimus tehdään lasta tai nuorta kuunnellen. Tutkimuksessa on yleensä mukana lääkäri ja hoitaja.

Lapsi tai nuori tutkitaan tarkasti päästä varpaisiin. Hänet mitataan ja punnitaan, kuunnellaan sydän ja keuhkot, tunnustellaan vatsaa, katsotaan suuhun ja korviin sekä tarkastetaan iho kauttaaltaan. Tarvittaessa tarkastetaan myös sukuelinten alue. 
Mahdolliset jäljet iholla kuvataan ja kirjataan ylös. Kuvat ja tiedot säilytetään salattuina turvallisessa paikassa. Joskus tutkimuksessa voidaan käyttää videointia ja kerätä näytteitä esimerkiksi iholta tai limakalvolta. Näytteiden otto ei satu.

Mahdolliset lisätutkimukset

Lääkäri kertoo mahdollisista lisätutkimuksista käynnin aikana. Tarvittaessa voidaan tehdä lähete laboratoriokokeisiin (veri- tai pissakoe). Joskus voidaan tarvita röntgen- tai ultraäänitutkimuksia.

Psykososiaalisen tuen arviointi

Terveystarkastuksen yhteydessä lapselle tai nuorelle ja hänestä huolta pitäville aikuisille tarjotaan keskustelutukea, arvioidaan tuen tarvetta sekä ohjataan tarvittaessa jatkohoitoon. Yhteistyötä tehdään lastensuojelun, poliisin sekä tarvittaessa myös hoitotahon kanssa lapsen tai nuoren ja hänestä huolta pitävän aikuisen luvalla.

Jatkosuunnitelma

Tutkimuksen jälkeen huolehditaan, että kaikki terveyteen liittyvät asiat ovat kunnossa; esimerkiksi hoidetaan mahdolliset vammat ja huolehditaan tarpeellisesta lääkehoidosta.

Joskus voidaan tarvita uusi tutkimuskäynti myöhemmin tai lapsi voi jäädä sairaalaan tarvittavien lisätutkimusten vuoksi. Pyynnöstä, tutkimuskäynnistä voidaan tehdä lausunto rikosepäilyn selvittelyä varten.

Kun poliisi saa tiedon lapseen tai nuoreen kohdistuneesta väkivaltaepäilystä, poliisi harkitsee, tuleeko asiassa aloittaa esitutkinta. Esitutkinta tehdään, kun on syytä epäillä rikosta. Ennen esitutkinnan aloittamista poliisi voi suorittaa esiselvitystä. Esiselvityksen aikana poliisi selvittää, onko asiassa syytä epäillä rikosta ja aloittaa esitutkinta.

Poliisi voi esiselvittelyn perusteella päättää, ettei asiassa ole syytä epäillä rikosta. Esitutkinta voidaan jättää toimittamatta tai lopettaa esitutkinnan aikana poliisin tai syyttäjän päätöksellä, jos esitutkintalaissa säädetyt edellytykset esitutkinnan päättämiselle tai rajoittamiselle ovat olemassa.

Esitutkinnan aikana poliisi hankkii lisätietoa väkivaltaepäilystä esimerkiksi kuulustelemalla asianomistajaa (uhria sekä alaikäisen kohdalla myös huoltajaa), rikoksesta epäiltyä ja mahdollisia todistajia. Keskeisiä esitutkintatoimenpiteitä ovat muun muassa lapsen tai nuoren kuuleminen ja tarvittaessa somaattinen tutkimus.

Esitutkinnan aikana poliisi tekee tiivistä yhteistyötä syyttäjän kanssa. Poliisi tekee yhteistyötä myös muiden asiaan liittyvien viranomaisten, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Kun esitutkinta on valmis, poliisi kokoaa esitutkintapöytäkirjan ja toimittaa sen syyttäjälle. Rikosasiassa tukea ja neuvontaa saa esimerkiksi Rikosuhripäivystyksestä.

Edunvalvoja ja oikeudenkäyntiavustaja

Jos lapseen tai nuoreen kohdistuvassa rikoksessa epäiltynä on lapsen tai nuoren huoltaja tai muu lähipiiriin kuuluva henkilö, ei huoltaja voi yleensä edustaa lasta tai nuorta. Silloin lapselle tai nuorelle määrätään edunvalvojan sijainen. Edunvalvojan sijainen huolehtii, että asia etenee lapsen tai nuoren edun mukaisesti. Hän toimii lapsen tai nuoren äänenä.

Lapsella tai nuorella on oikeus myös oikeudenkäyntiavustajaan. Oikeudenkäyntiavustajana voi toimia sama henkilö, joka on määrätty hänelle edunvalvojaksi tai erillinen oikeudenkäyntiavustaja. Avustaja huolehtii, että kuultaessa lasta tai nuorta esitutkinnassa selvitetään rikosasian kannalta kaikki olennaiset asiat. Avustaja esittää lapsen tai nuoren puolesta rangaistus- ja vahingonkorvausvaatimukset sekä huolehtii kokonaisuudessaan häntä koskevasta rikosoikeudellisesta prosessista.

Somaattinen tutkimus

Poliisi voi pyytää terveydenhuollon viranomaiselta virka-apua somaattiseen tutkimukseen eli fyysiseen lääkärintarkastukseen. Lääkärintarkastus tarkoittaa lapsen tai nuoren kehon tutkimista mahdollisten rikoksella aiheutettujen vammojen toteamiseksi ja näytteiden taltioimiseksi. Poliisi voi tilata tutkimuksesta lääkärinlausunnon. Edunvalvojan sijainen voi antaa suostumuksen tutkimukseen ja lääkärinlausunnon tilaamiseen huoltajan sijasta.

Katso kohta terveystarkastus.

Lapsen tai nuoren kuuleminen

Poliisi voi kuulla lasta tai nuorta itse tai pyytää virka-apua lapsen tai nuoren kuulemiseen Taysin lasten oikeuspsykiatrian yksiköstä. Kuulemisessa selvitetään epäilyä häneen kohdistuneesta väkivallasta.

Kuulemisia voi olla yksi tai useampia. Alle 15-vuotiaan ja tapauskohtaisesti usein 15–17-vuotiaan kuuleminen tallennetaan kuva- ja äänitallenteena sekä kirjoitetaan auki sanasta sanaan.

Alle 15-vuotiasta ei yleensä kuulla oikeudenkäynnissä, ja sama koskee usein myös 15–17-vuotiaita. Oikeudenkäynnissä katsotaan tällöin lapsen tai nuoren kertomus esitutkinnan aikana kuulemisesta tehdyltä tallenteelta.

Lapsen tai nuoren kuuleminen edellyttää riittäviä kielellisiä valmiuksia. Tämä tarkoittaa, että lapsen tai nuoren pitää osata puhua ymmärrettävästi ja ymmärtää kysymyksiä. Lapsi tai nuori voidaan jättää kuulematta, jos hänen ikänsä tai kehitystasonsa niin edellyttää. Tilanne arvioidaan tapauskohtaisesti. Kuulemisessa käytetään tarvittaessa tulkkia.

Kuulemisesta ilmoitetaan huoltajalle tai edunvalvojan sijaiselle eli lailliselle edustajalle. Laillisella edustajalla on oikeus olla läsnä lapsen tai nuoren kuulemistilanteessa, mutta tätä oikeutta voidaan rajoittaa tai kieltää tilanteissa, jos edustaja on itse rikoksesta epäilty tai jos läsnäolon voidaan muuten olettaa vaikeuttavan asian selvittämistä.

Vanhemman läsnä ollessa lapsi tai nuori voi esimerkiksi jättää kertomatta asiasta arkaluontoista, mutta tutkinnan kannalta olennaista tietoa, esimerkiksi ajatellessaan vanhemman reaktiota asiaan. Kuuleminen suoritetaan usein ilman vanhemman läsnäoloa. Vanhempi voi tutustua tallenteeseen ja aukikirjoitukseen halutessaan myöhemmin esitutkinnan aikana.

Esitutkinnan aikana epäillyllä on oikeus katsoa lapsen tai nuoren kuulemisesta tehty tallenne sekä aukikirjoitus. Koska lasta ja usein nuortakaan ei kuulla henkilökohtaisesti oikeudenkäynnissä, epäillyllä on oikeus esittää lisäkysymyksiä lapselle tai nuorelle esitutkinnan aikana. Tällöin poliisi esittää nämä kysymykset lapselle tai nuorelle.

Väkivaltaa kokeneen lapsen tai nuoren kohdalla voidaan aloittaa sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi. Arvioinnissa selvitetään yhdessä lapsen tai nuoren ja perheen kanssa hänen tilannettaan ja tuen tarvettaan. Arviointi voidaan tehdä yhteistyössä muiden lapsen tai nuoren elämässä olevien tahojen kuten neuvolan tai koulun kanssa.

Palvelutarpeen arviointi pitää aloittaa viipymättä, viimeistään seitsemän arkipäivän sisällä asian vireille tulosta, ja sen täytyy olla valmis kolmessa kuukaudessa. Palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä selvitetään lastensuojelun tarve.

Jos palvelutarpeen arvioinnissa nousee esille tarve sosiaalihuollon palveluille, aloitetaan lapselle tai nuorelle asiakkuus joko sosiaalihuoltolain tai lastensuojelulain perusteella. Asiakkuuden ajaksi nimitetään omatyöntekijä.

Katso lisää Psykososiaalinen tuki / Lapsiperheiden sosiaalityön ja lastensuojelun palvelut

Kun lapsi tai nuori on kokenut väkivaltaa tai sitä epäillään, on lapselle, nuorelle ja perheelle tarjottava tai järjestettävä tukea. On tärkeää, ettei perhe jää yksin.

Tuen tarkoituksena on tukea arjen vakautumista ja sujumista sekä helpottaa mahdollista lapsen tai nuoren oireilua, jota voi tulla heti tai myöhemmin. Oireilu on hyvin yksilöllistä ja siksi on tärkeää kuunnella lapsen, nuoren sekä perheen tarpeita. Lapsesta tai nuoresta huolta pitävän aikuisen tuen tarve on tärkeä huomioida, jotta hänellä on voimavaroja ja kykyjä tukea lasta tai nuorta arjessa.

Alkuvaiheen tuki on tärkeää ja voi estää vakavampien mielenterveyshäiriöiden kehittymistä. Lapset ja nuoret voivat toipua vakavistakin väkivaltakokemuksista ilman pitkäaikaista terapeuttista hoitoa.

Tukea voidaan antaa sosiaalipalveluista ja perusterveydenhuollosta, opiskeluhuollosta sekä tarvittaessa erikoissairaanhoidosta ja kolmannelta sektorilta.

Tukea tarjoavat palvelut on listattu matalan kynnyksen palveluista lähetteen vaativiin erikoissairaanhoidon palveluihin. Lopussa kolmannen sektorin palvelut.

Sosiaali- ja kriisipäivystys, Pirha

Kiireellisistä lastensuojelutehtävistä vastaa virka-aikana lastensuojelupäivystys ja virka-ajan ulkopuolella sosiaali- ja kriisipäivystys. Sosiaali- ja kriisipäivystys tarjoaa myös tukea äkillisen traumaattisen kriisin kohdanneille henkilöille. Palveluihin voi ottaa itse yhteyttä soittamalla.

Kiireelliset sosiaalihuollon palvelut ovat tarkoitettu kaikille Pirkanmaalla asuville ja siellä oleskeleville henkilöille, joilla on akuutti lastensuojelullinen tai sosiaalihuollollinen hätätilanne, joka ei voi odottaa seuraavaan arkipäivään.

Lastensuojelupäivystyksessä ja sosiaali- ja kriisipäivystyksessä tehdään arvio kiireellisten sosiaalihuollon palvelujen tarpeesta sekä tarvittavat päätökset. Asiakkaiden tilannetta arvioidaan puhelimitse ja tarvittaessa tapaamalla asiakkaita heidän kotonaan, toimistolla tai muussa toimipisteessä, jossa asiakas on.

Lapsiperheiden sosiaalityön ja lastensuojelun palvelut, Pirha

Jos palvelutarpeen arvioinnissa nousee esille tarve sosiaalihuollon palveluille, aloitetaan lapselle tai nuorelle asiakkuus joko sosiaalihuoltolain tai lastensuojelulain perusteella.

Väkivaltaa kokenutta lasta tai nuorta ja hänen perhettään voidaan tukea yleisillä sosiaalipalveluilla sekä lastensuojelun ja järjestöjen palveluilla. Tavoitteena on tukea lapsen ja perheen selviytymistä ja parantamaan perheen tilannetta.

Lapsiperheiden sosiaalityössä ja lastensuojelussa tehdään tarvittaessa monialaista yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Sovitut palvelut, esimerkiksi perhetyö, kirjataan lapsen tai nuoren asiakassuunnitelmaan. Palveluiden toteutumista ja vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisesti, esimerkiksi kolmen tai kuuden kuukauden välein tai jos perheen tilanne muuttuu. Kun palveluille ei ole enää tarvetta, asiakkuus päätetään.

Äitiys- ja lastenneuvola, Pirha

Äitiysneuvolassa seurataan raskauden etenemistä ja tuetaan syntyvän lapsen, raskaana olevan ja hänen perheensä hyvinvointia. Lastenneuvolassa seurataan ja tuetaan alle kouluikäisen lapsen kasvua ja kehitystä sekä koko perheen hyvinvointia. Neuvolaan ei tarvita lähetettä.

Neuvolassa työskentelee terveydenhoitajia ja lääkäreitä. Palvelut ovat maksuttomia ja toimivat ajanvarauksella. Chat-palveluissa on mahdollista keskustella terveydenhoitajan kanssa nimettömästi.

Neuvolassa voidaan tukea lasta ja perhettä kartoittamalla perheen voimavaroja, toimintakykyä ja tukiverkostoa sekä tarjoamalla keskustelutukea perheelle. Neuvolasta voidaan ohjata lapsi ja perhe jatkohoidon tai tuen piiriin esimerkiksi neuvolapsykologille tai muihin tarpeen mukaisiin palveluihin.

Opiskeluhuolto, Pirha

Kouluilla ja oppilaitoksilla on monia keinoja auttaa väkivaltaa kokenutta lasta tai nuorta. Opiskeluhuoltopalveluihin kuuluvat koulu- ja opiskeluterveydenhuoltopalvelut sekä kuraattori- ja koulupsykologipalvelut. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa työskentelee terveydenhoitajia ja lääkäreitä. Palveluihin ei tarvita lähetettä ja ne ovat maksuttomia.

Opiskeluhuollossa arvioidaan lapsen ja nuoren vointia sekä millaista tukea hän tarvitsee.  Tarvittaessa voidaan kysyä neuvoa muilta ammattilaisilta sekä ohjata eteenpäin. Lapselle, nuorelle ja huoltajille voidaan tarjota tukea esimerkiksi selvittämällä arjen voimavaroja, toimintakykyä ja perheen tukiverkostoa sekä antamalla tukea tilanteen herättämiin tunteisiin ja reaktioihin.

Koululla tai oppilaitoksessa voidaan pitää neuvottelu (MAR eli monialainen asiantuntijaryhmä), jossa on mukana oppilas tai opiskelija, huoltajat ja muut asiaa hoitavat tahot. Näin varmistetaan, että tarvittavat asiat huomioidaan koulunkäynnissä tai opiskelussa. Opiskeluhuollosta on hyvä nimetä ainakin yksi työntekijä, joka tietää oppilaan tai opiskelijan tilanteesta. Hän toimii yhteyshenkilönä koulun opetushenkilöstöön.

Jos lapsi tai nuori on sijoitettu asumaan kodin ulkopuolelle, sijaishuoltopaikka tai sosiaalityöntekijä on yhteydessä kouluun ja sopii käytännön järjestelyistä koulun arjen sujumiseksi.

Koulu tai oppilaitos voivat auttaa väkivaltaa kokenutta lasta tai nuorta esimerkiksi lyhentämällä koulupäivä tai kouluviikkoa. Tähän tarvitaan lääkärin tai psykologin lausunto. Lääkäri voi myös tarvittaessa kirjoittaa sairausloman. Koulukuljetus voidaan järjestää tilapäisesti taksilla erityisin perustein.

Kasvatus- ja perheneuvonta, Pirha

Kasvatus- ja perheneuvonta tukee perheitä, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria.  Siellä työskentelee psykologeja ja sosiaalityöntekijöitä.

Perheneuvolaan voi ottaa yhteyttä, kun on huolissaan lapsen tai nuoren käyttäytymisestä, kehityksestä tai mielialasta, haluaa tukea vanhemmuuteen, perheen vuorovaikutukseen, tai apua perheen kriisitilanteeseen. Tukea voi hakea myös, jos perheenjäsenten välillä esiintyy ristiriitoja, harkitaan eroa tai tarvitaan apua erosta selviämiseen. Palvelu on maksutonta.

Perheneuvola voi tukea kiireettömästi lasta, nuorta tai vanhempia, kun väkivaltakokemukseen liittyen tarvitaan perhekeskeistä terapeuttista tukea. Perheneuvolassa tekee tarvittaessa yhteistyötä muiden tahojen kanssa. Jokainen tilanne arvioidaan yksilöllisesti ja palvelu pyritään aloittamaan nopeasti. Työskentely suunnitellaan perheen tarpeiden mukaisesti turvallisuus huomioiden.

Perheneuvolaan hakeudutaan lapsiperheiden keskitetyn asiakasohjauksen kautta tai toisen viranomaisen ohjauksesta. Lähetettä ei tarvita. Asiakasohjaukseen voi ottaa yhteyttä täyttämällä Pyydä apua -lomake tai suoraan soittamalla.

Lastenpsykiatriset työryhmät, Pirha

Lastenpsykiatriassa tutkitaan ja hoidetaan alle 13-vuotiaita lapsia lastenpsykiatrisissa haasteissa. Hoito sisältää käyntejä, joilla tuetaan lapsen tunne-elämää ja psyykkistä hyvinvointia. Työryhmään ohjaudutaan lääkärin lähetteellä tai terveydenhuollon ammattilaisen lähetteellä.

Lapsen hoito voi sisältää yksilökäyntejä, perhetutkimusta, yhteistyötä muiden tahojen kanssa, ryhmätoimintaa ja lääkehoitoa. Työryhmässä työskentelee lastenpsykiatreja, psykologeja, psykiatrisia sairaanhoitajia ja sosiaalityöntekijöitä.

Palveluun ohjaudutaan, kun lapsella on vaikeita toimintakykyä, sosiaalisia suhteita tai kehitystä haittaavia tunne-elämän tai käyttäytymisen oireita kuten pelkoja, jännitystä, masennusta, keskittymisvaikeuksia, sopeutumisongelmia, uhmakkuutta tai aggressiivisuutta. Oireita ei ole saatu helpottumaan arjessa tai muilla tukitoimilla.

Nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut, Pirha

Nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut auttavat 13–17-vuotiaita nuoria, joilla on mielenterveyden, päihteiden ja riippuvuuksien aiheuttamia haasteita. Palveluita on erilaisia ja ne ovat maksuttomia.

Useimpiin palveluihin tarvitaan lääkärin tai terveydenhuollon ammattilaisen lähete, mutta osaan palveluista voi hakeutua myös ilman lähetettä. Yläkoululaisten ja toisen asteen opiskelijoiden hoito voidaan toteuttaa myös opiskeluhuollossa.

Hoidossa käsitellään nuoren tunteita ja ajatuksia sekä mietitään, miten nuori voi palauttaa turvallisuuden tunteen ja elää normaalia arkea. Jos nuori tarvitsee enemmän tukea, hänet ohjataan jatkohoitoon.

Seri-tukikeskus, Tays

Seri-tukikeskus auttaa seksuaaliväkivaltaa kokeneita 16-vuotta täyttäneitä, jos tapahtumasta on alle kuukausi.

Keskus on avoinna ympäri vuorokauden. Sinne voi hakeutua itse, läheisen kanssa tai viranomaisen ohjaamana. On hyvä soittaa etukäteen, jos mahdollista. Lähetettä ei tarvita ja palvelut ovat maksuttomia.

Keskuksessa työskentelee lääkäreitä, kätilöitä, kriisityöntekijöitä, sosiaalityöntekijöitä ja sairaalapastori. Nuori päättää itse mitä palveluja hän ottaa vastaan. Nuorelle tarjotaan kriisitukea ja ohjataan jatkoavun piiriin. Alaikäisen huoltaja otetaan huomioon ja hänet ohjataan tarvittaessa jatkoavun piiriin.

Seri-tukikeskuksessa otetaan myös tarvittavat oikeuslääketieteelliset näytteet (jos se on tapahtumasta kuluneen ajan puitteissa mahdollista), tutkitaan laboratoriokokeilla mahdolliset tarttuvat taudit ja voidaan antaa B-hepatiittirokotus.

Katso kohta terveystarkastus

Lasten oikeuspsykiatrian yksikkö, Tays

Tays Lasten oikeuspsykiatrian yksikkö tutkii alle 16-vuotiaisiin lapsiin ja nuoriin kohdistuneita seksuaaliväkivallan sekä fyysisen ja henkisen väkivallan epäilyjä. Poikkeustilanteissa myös yli 16-vuotiaita. Yksikössä tehdään poliisin pyynnöstä oikeuspsykologisia haastatteluja sekä somaattisia tutkimuksia eli fyysisiä terveystarkastuksia. Katso kohta terveystarkastus.

Yksikön henkilökunta on koulutettu kohtaamaan ja tukemaan epäillyn väkivallan uhreja ja heidän läheisiään. Auttamiseen voi osallistua lääkäreitä, sairaanhoitajia, psykologeja ja sosiaalityöntekijöitä. Käyntien yhteydessä tarjotaan keskustelutukea sekä ohjataan tarvittaessa jatkohoitoon. Yksikkö tekee yhteistyötä lapsiperheiden sosiaalityön, lastensuojelun ja poliisin sekä tarvittaessa hoitotahon kanssa.

Työskentelyn aikana arvioidaan epäilyn todennäköisyyttä ja sitä, voisiko rikosepäily selittyä jollain muulla tapaa. Toiminnan lähtökohtana on lapsen etu, kaikkien tutkinnan osapuolten oikeusturvasta huolehtiminen sekä tieteelliseen tutkimusnäyttöön perustuvat käytännöt. Pyydettäessä yksikkö laatii poliisille tai syyttäjälle asiantuntijalausunnon tutkimusten tuloksista. Yksikkö voi myös tapauskohtaisesti tehdä moniammatillista haitan arviointia.

Sosiaalipediatrian poliklinikka, Tays

Tays Lasten sosiaalipediatrian poliklinikka tukee perheen sisäistä väkivaltaa kokeneiden alle kouluikäisten lasten kasvua ja kehitystä, hoitaa kehollisia oireita ja selvittää oireiden syitä. Poliklinikalla autetaan perhettä lapsen hyvinvoinnin tukemisessa. Joskus tukea ja seurantaa voidaan jatkaa kouluiässä. Poliklinikalle tullaan sosiaalityön, terveydenhoitajan tai lääkärin lähetteellä.

Henkilökunta on perehtynyt tunnistamaan erityisesti pienten lasten tuen tarpeen. Perhettä tapaavat lastenlääkäri, sairaanhoitaja ja sosiaalityöntekijä. Tukemiseen voivat osallistua myös erityisosaajia muilta lasten poliklinikoilta. Poliklinikka tekee yhteistyötä lapsiperheiden sosiaalityön ja lastensuojelun kanssa, ja sen toiminnan lähtökohtana on lapsen etu ja hyvinvoinnin turvaaminen.

Lastenpsykiatria, Tays

Alle 13-vuotias lapsi voi saada apua Taysin lastenpsykiatrian palveluista, jos hänellä on vaikeita psyykkisiä ongelmia traumaattisen tapahtuman jälkeen. Lapsi ohjataan lastenpsykiatrialle lähetteellä, jonka voi tehdä esimerkiksi neuvola, opiskeluhuolto, terveyskeskus tai päivystys. Lähetteen kiireellisyys vaikuttaa siihen, onko hoito päivystyksellistä, kiireellistä (1–7 päivää) tai kiireetöntä.

Ensisijaisesti lasta autetaan hyvinvointialueen peruspalveluissa, esimerkiksi opiskeluhuollossa, lasten mielenterveyspalveluissa tai neuvolassa. Lastenpsykiatrialle ohjaudutaan pitkittyneissä ja vaikeissa tilanteissa, kun perustason palvelut eivät ole riittäviä. Lastensuojelu ja lapsiperheiden sosiaalipalvelut ovat usein mukana auttamassa perhettä.

Lastenpsykiatrialla lasta voidaan hoitaa lapsen iän ja oireilun perusteella joko osastohoidossa tai avohoidollisissa työryhmissä. Hoito ja hoitomenetelmät suunnitellaan aina jokaisen lapsen ja perheen tarpeen mukaan.

Lastenpsykiatrian avohoidon yksikössä voidaan myös arvioida psykoterapian tarvetta 6–12- vuotiaille lapsille. Psykoterapia voi toteutua Taysissa tai yksityisellä palveluntuottajalla. Jatkohoito ohjautuu joko lastenpsykiatrian sisällä toiseen yksikköön tai perustason lasten mielenterveyspalveluihin tai opiskeluhuollon palveluihin.

Nuorisopsykiatria, Tays

Nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoidossa tutkitaan ja hoidetaan 13–17-vuotiaiden nuorten vaikeimpia mielenterveyden häiriöitä avo- tai osastohoidossa. Poliklinikalle tullaan lääkärin lähetteellä. Hoito alkaa kriisikäynneillä, tutkimuksilla tai hoidolla. Tavallisimmat hoitomuodot ovat yksilö-, perhe- ja ryhmähoito.

Tutkimuksen jälkeen nuori voidaan ohjata hoitoon Pirkanmaan hyvinvointialueen paikalliseen nuorisopsykiatriseen työryhmään, terveysasemalle, opiskeluterveydenhuoltoon tai yksityissektorille Kelan tukemana. Lapsiperheiden sosiaalipalvelut ja lastensuojelu tukevat usein nuorta yhdessä mielenterveyspalveluiden kanssa.

Tehostetun avohoidon yksiköissä tarjotaan tehostettua päiväpsykiatrista avohoitoa 13–17-vuotiaille nuorille, joilla on vaikeutuvia masennus- tai ahdistusoireita, todellisuudentajun vääristymiä tai syömishäiriöitä. Hoitojaksot vaihtelevat oireiden ja haasteiden mukaan kahden viikon hoitojaksosta 4–6 viikon hoitojaksoihin. Potilaat tulevat hoitoon tilanteen mukaan Taysin nuorisopsykiatrian vastuualueen muista yksiköistä tai hyvinvointialueen nuorisopsykiatrisista työryhmistä.

Kokovuorokausiosastolla hoidetaan 13–17-vuotiaiden nuorten vakavia psykiatrisia häiriöitä. Hoitoon tullaan lääkärin lähetteellä aikuisen saattamana.

Perhekulma Puhuri, Tampereen ensi- ja turvakoti ry

Väkivaltatyön palvelu perheille on tarkoitettu 0–17-vuotiaille lapsille tai nuorille ja heidän vanhemmilleen, kun perheessä on ollut väkivaltaa, riitaisuutta tai näiden uhkaa.

Perhekulma Puhuriin pääsee esimerkiksi sosiaalipalveluiden, terveydenhuollon, koulun opiskeluhuollon tai varhaiskasvatuksen ohjaamana. Lapsi, nuori tai vanhemmat voivat myös ottaa yhteyttä suoraan työntekijöihin tai varata ajan sähköisen ajanvarauksen kautta.

Tutustumiskäynti ja jokaisen perheenjäsenen viisi tapaamista, sekä loppuneuvottelu ovat maksuttomia. Mahdolliseen jatkotyöskentelyyn tarvitaan sosiaalipalveluiden maksusitoumus.

Lapsen kaltoinkohtelun katkaiseminen (LKK) –menetelmä on tarkoitettu perheille, joissa lapsia kasvatetaan vahingoittavalla tavalla tai vanhempi pelkää tilanteiden johtavan siihen. Ennen työskentelyä pidettävät kartoituskäynnit ovat maksuttomia. Varsinainen työskentely (16–20 tapaamiskertaa) edellyttää sosiaalipalveluiden maksusitoumuksen.

Seksuaaliväkivaltatyö Tampereen Tyttöjen Talolla, Setlementti Tampere ry

Tampereen Tyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyö tarjoaa matalan kynnyksen keskustelutukea 13–29-vuotiaille tytöille ja nuorille naisille sukupuolen moninaisuus huomioiden, jotka ovat kokeneet seksuaaliväkivaltaa.

Seksuaaliväkivalta voi olla nimittelyä, häirintää tai altistamista seksiin tai seksuaaliseen toimintaan. Se voi olla painostamista tai väkivaltaista pakottamista. Se voi tapahtua myös verkossa eikä se välttämättä sisällä fyysistä pahoinpitelyä, yhdyntää tai jätä näkyviä merkkejä kehoon.

Seksuaaliväkivaltaa ei ole aina helppo tunnistaa ja voi olla vaikea määrittää, mitä itselle on tapahtunut. Puhuminen asiasta voi tuntua hankalalta. Käsittelemättömänä seksuaaliväkivalta voi aiheuttaa pitkäaikaista haittaa ja siksi omista kokemuksista voi olla hyvä jutella turvallisen ammattilaisen kanssa.

Tyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyössä saa maksutonta ja luottamuksellista yksilötukea. Tuki on lyhytkestoista, mutta tarvittaessa nuori ohjataan jatkopalveluihin. Palveluun ei tarvitse lähetettä.

Perheoikeudelliset palvelut tukevat perheitä eron eri vaiheissa. Lastenvalvojan luona laadittavien huolto-, asumis- ja tapaamissopimusten avulla autetaan vanhempia sopimaan lasten hyvinvointia ja arkea tasapainottavista asioista. Vanhemmille voidaan myös tarjota perheasioiden sovittelua, kun perheessä on ristiriitoja. Sovittelun tarkoitus on antaa apua ja tukea.

Jos vanhempi on ollut väkivaltainen lasta kohtaan, ammattilaisen täytyy aina keskustella perheoikeudellisten palveluiden ohjaajan kanssa ennen sovitteluun ohjaamista.

Jos vanhemmat eivät pysty sopimaan asioista, he voivat viedä asian ratkaistavaksi käräjäoikeuteen. Käräjäoikeus voi pyytää hyvinvointialueelta oman päätöksensä tueksi perhettä koskevan olosuhdeselvityksen. Selvityksen laativat sosiaalityöntekijät, ja alussa kartoitetaan mahdollinen lähisuhdeväkivalta.

Tarkempaa tietoa löytyy THL:n oppaasta (asiantuntijaryhmän suositus) selvityksen laatimiseksi:

Valvotut tapaamiset

Jos perheessä on tapahtunut väkivaltaa, voi olla tarpeen järjestää lapsen tai nuoren ja toisen vanhemman valvottuja tapaamisia. Lastenvalvoja tapaa vanhempia ja tarvittaessa lapsia eron eri vaiheissa.

Jos vanhemmat ovat yhtä mieltä siitä, että valvottuja tapaamisia voidaan järjestää ja se on lapsen tai nuoren edun mukaista, lastenvalvoja voi vahvistaa asiasta sopimuksen ja järjestää tapaamiset. Jos vanhemmat ovat erimielisiä, ratkaisua haetaan käräjäoikeuden kautta. Lastensuojelun sosiaalityöntekijä voi päättää valvotuista tapaamisista vain, jos lapsi tai nuori on joko kiireellisesti sijoitettu tai huostaanotettu.

Syyttäjä ja poliisi tekevät usein yhteistyötä esitutkinnan aikana. Tämä varmistaa, että kaikki tarvittavat seikat selvitetään. Syyttäjä voi myös päättää esitutkinnan rajoittamisesta tutkinnanjohtajan esityksestä.

Syyteharkinnassa syyttäjä perehtyy poliisilta saamaansa esitutkintapöytäkirjaan ja päättää, nostaako hän asiasta syytteen vai tekeekö hän asiassa syyttämättäjättämispäätöksen.

Syytteen nosto

Syyttäjä nostaa asiassa syytteen, kun on olemassa todennäköisiä perusteita, että rikoksesta epäilty on syyllinen. Jos syyttäjä nostaa syytteen, hän tekee oikeudelle haastehakemuksen. Haastehakemuksessa kuvataan epäilty rikos, esitetään, ketä kutsutaan todistajiksi, esitetään kirjalliset todisteet, muut vaatimukset sekä rangaistusehdotus. Haastehakemus lähetetään käräjäoikeuteen.

Syyttämättäjättämispäätös

Jos syyttäjä päättää olla nostamatta syytettä, hän tekee kirjallisen, perustellun päätöksen syyttämättä jättämisestä. Tämä päätös lähetetään asianosaisille (epäilty ja epäillyn rikoksen uhri). Heillä on oikeus kannella päätöksestä tai lähteä itse ajamaan syytettä.

Jos asianosaisena on alle 18-vuotias, päätös lähetetään huoltajalle. Päätös lähetetään myös 15–17-vuotiaalle nuorille itselleen.

Kun syyttäjä on nostanut syytteen ja lähettänyt haastehakemuksen käräjäoikeuteen, käräjäoikeus kysyy rikoksen uhrilta vaatimukset, määrää käsittelyajankohdan ja kutsuu asianosaiset oikeuteen. Alle 15-vuotiaita ja useissa tapauksissa myös 15–17-vuotiaita asianomistajia ei kuulla oikeudenkäynnissä vaan heidän kertomuksensa katsotaan esitutkinnassa tehdyltä tallenteelta.

Oikeudenkäynnit ovat yleensä julkisia. Tuomioistuin voi kuitenkin päättää, että juttu käsitellään suljetuin ovin. Seksuaalirikokset käsitellään oikeudessa yleensä suljetuin ovin ja asiakirjat ja rikoksen uhrin henkilöllisyys määrätään salassa pidettäviksi. Oikeudenkäynti tapahtuu yleensä rikoksen tekopaikan tuomioistuimessa.

Oikeudenkäynnin kulku

Oikeudenkäynti etenee yleensä seuraavasti

1. Todetaan paikallaolijat.
2. Syyttäjä esittää syytteen.
3. Asianomistajan eli uhrin vaatimukset.
4. Vastaajan eli epäillyn kannanotto syytteeseen ja muihin vaatimuksiin.
5. Syyttäjän asiaesittely eli asian tarkempi esittely.
6. Asianomistajan ja vastaajan asiaesittelyt.
7. Kirjallisten todisteiden esittäminen.
8. Asianomistajan kuuleminen tallenteelta tai henkilökohtaisesti.
9. Vastaajan kuuleminen.
10. Todistajien kuuleminen.
11. Asianosaisten loppulausunnot.

Jos esitutkinnassa lapselle tai nuorelle on määrätty edunvalvojan sijainen, tämä huolehtii lapsen tai nuoren edusta myös oikeudenkäynnissä. Lapsella tai nuorella on oikeus myös oikeudenkäyntiavustajaan, joka voi olla sama henkilö kuin hänelle määrätty edunvalvoja tai erillinen oikeudenkäyntiavustaja.

Avustajan esittää lapsen tai nuoren puolesta rangaistus- ja vahingonkorvausvaatimukset ja huolehtii kokonaisuudessaan lasta tai nuorta koskevasta rikosoikeudellisesta prosessista. Jos nuori kutsutaan henkilökohtaisesti oikeuteen, hänellä on oikeus saada tukihenkilö tuekseen. Tukihenkilö tulee yleensä Rikosuhripäivystyksestä.

Oikeudenkäyntikäsittelyn jälkeen käräjäoikeus antaa tuomion. Tuomio voidaan julistaa suullisesti samana päivänä tai antaa myöhemmin kirjallisena. Tuomiot ovat yleensä julkisia. Suljetuin ovin käsitellyistä seksuaalirikoksista tuomio annetaan usein vain osittain julkisena niin, että asianomistajan henkilöllisyys ei paljastu. Päätöksestä ilmenee, tuomitaanko vastaaja rikoksesta vai ei, mahdollinen rangaistus, mahdolliset asianomistajalle tuomitut korvaukset sekä tuomion perustelut.

Tuomiosta valittaminen ja hovioikeuden käsittely

Jos syyttäjä, asianomistaja tai tuomittu ovat tyytymättömiä käräjäoikeuden tuomioon, he voivat valittaa hovioikeuteen. Hovioikeudessa järjestetään usein suullinen käsittely, jossa kuullaan usein asianosaisia ja todistajia kuten käräjäoikeudessa. Hovioikeuden tuomioista voi valittaa korkeimpaan oikeuteen, jos se myöntää valitusluvan.

Hovioikeuskäsittelyä ollaan uudistamassa niin, että käräjäoikeudessa henkilökohtaisesti kuultujen henkilöiden kertomukset katsottaisiin käräjäoikeudessa tehdyiltä tallenteilta, eikä heidän tarvitsisi tulla hovioikeuteen enää henkilökohtaisesti.

On tärkeää, että lapsen tai nuoren ja perheen elämä ja rutiinit säilyvät vakaina kotona, varhaiskasvatuksessa, koulussa ja harrastuksissa. Tutut rutiinit lisäävät turvallisuuden tunnetta ja auttavat toipumaan väkivaltakokemuksesta.

Varhaiskasvatus

Varhaiskasvatus on varhaiskasvatuslain ja -suunnitelman mukaista toimintaa, joka tapahtuu ennen kouluikää. Se tukee lapsen kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, oppimista ja hyvinvointia.

Kodin ja varhaiskasvatuksen yhteistyö on tärkeää, ja henkilökunta tekee tiivistä yhteistyötä perheiden kanssa. Varhaiskasvatus tarjoaa joustavia hoito- ja aukioloaikoja, jotka tukevat työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Varhaiskasvatus voi olla kokopäivä- tai osapäivähoitoa sekä vuoro- tai iltahoitoa.

Haastavassa elämäntilanteessa lapsi voi tarvita varhaiskasvatuksessa erityistä tukea ja huomiota. Jos kriisi tai tapahtuma järkyttää lasta ja vaikuttaa lapsen hyvinvointiin, vanhemman ja yksilöllisen tilanteen mukaan sosiaalitoimen edustajan voi olla hyvä tiedottaa varhaiskasvatusta. Tieto lapsen vaikeasta elämäntilanteesta auttaa henkilökuntaa ymmärtämään lapsen mahdollista oireilua ja käyttäytymistä hoitopäivän aikana. Varhaiskasvatusyksikön henkilökunta voi saada tukea varhaiskasvatuksen erityisopettajalta. Esikouluikäisillä on käytössään myös opiskeluhuollon palvelut.

Lisää varhaiskasvatuksesta ja haku varhaiskasvatukseen tapahtuu oman kotikunnan verkkosivujen kautta. 

Perusopetus ja toinen aste

Perusopetus ja toiseen asteen opetus (lukio ja ammattikoulu) ovat mukana lapsen ja nuoren päivittäisessä kodin ulkopuolisessa arjessa. Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä sekä opettaa tarpeellisia tietoja ja taitoja.

Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen ja oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea. Jokaisella on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.

Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää. Yhteistyöllä varmistetaan, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea.

Koulu on lapselle tärkeä paikka myös haastavan elämäntilanteen keskellä, koska se tuo arkeen jatkuvuutta. Joskus kriisitilanteissa lapsen tai nuoren on tarpeen jäädä lyhyelle sairaslomalle koulusta, mutta usein kouluun palaaminen heti kun mahdollista tukee kehitystä ja toipumista.

Koulua on hyvä tiedottaa lasta, nuorta tai perhettä kuormittavasta tilanteesta. On tärkeä ottaa huomioon lapsen tai nuoren oma toive siitä, kuinka paljon ja kenelle koulun aikuisista asiasta kerrotaan. On hyvä miettiä, kenen puoleen lapsi tai nuori voi koulupäivän aikana, jos hän tarvitsee tukea.

Lisätietoa löytää oman kunnan opetuspalveluiden verkkosivuilta.

Nuorisopalvelut

Nuorisotyön tehtävänä on edistää nuorten osallisuutta sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa. Se tukee nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä opettaa tarvittavia tietoja ja taitoja. Nuorisotyö edistää nuorten yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja oikeuksien toteutumista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja.

Nuorisopalvelut tarjoavat tekemistä ja harrastustoimintaa vapaa-ajalle sekä edistävät lasten ja nuorten osallistumista ja mahdollisuuksia vaikuttaa. Ne tarjoavat myös tukea, ohjausta ja opastusta erilaisiin elämäntilanteisiin.

Nuorisopalveluiden työntekijä voi olla nuorelle luonteva henkilö, johon turvautua väkivaltakokemuksen jälkeen. Nuorisotyöntekijät tekevät kohtaamistyötä ja voivat ohjata tarvittaessa nuoren jatkoavun piiriin.

Lisätietoa löytää oman kunnan nuorisopalveluista kunnan verkkosivuilta.