Nokkosihottuma- eli urtikariapotilaan hoitopolku

Urtikarian ilmenevät paukamat tai läiskät voivat vaihdella kooltaan muutamasta millimetristä jopa 20 senttimetriin ja ne vaihtavat paikkaa ihoalueelta toiselle.

Yksittäinen paukama kestää yleensä vain muutamia tunteja, enintään vuorokauden ja häviää pois.  

Noin puolella potilaista esiintyy myös angioödeemaa, eli ihon tai limakalvojen turvotusta, erityisesti silmäluomissa, huulissa ja kielessä. 

Urtikariaan ei yleensä liity kuumetta, nivelkipuja tai muita yleisoireita. 

Urtikaria on varsin yleinen sairaus ja noin joka viides suomalainen potee sitä jossakin elämänsä vaiheessa. Urtikaria jaotellaan taudin keston mukaan akuuttiin ja krooniseen urtikariaan. Krooninen urtikaria jaotellaan lisäksi spontaaniin ja fysikaaliseen urtikariaan.

Akuutti urtikaria

Akuutti urtikarian oireet kestää kestävät yleensä muutaman päivän tai viikkoja, mutta joskus ne voivat pitkittyä, jolloin puhutaan kroonisesta urtikariasta. Yleisin aiheuttaja on nuhakuume tai muu virusinfektio, mutta oireet voivat alkaa myös ilman näkyvää syytä ja usein sairauden syy jää epäselväksi.

Korkeintaan muutamalla prosentilla oireet johtuvat yliherkkyydestä lääkkeelle tai ruoka-aineelle. Akuutti urtikaria voi olla myös vakavan yliherkkyysreaktion eli anafylaksian ensioire, jolloin lisäksi esiintyy verenpaineen laskua, hengenahdistusta tai voimakkaita suolisto-oireita.

Krooninen urtikaria

Krooninen urtikaria tarkoittaa, että oireet ovat kestäneet yli kuusi viikkoa.

Krooninen spontaani urtikaria tarkoittaa pitkäkestoisesti oireilevaa, ilman ulkoista ärsykettä ilmaantuvaa nokkosihottumaa. Joskus oireita voi aiheuttaa myös jokin ulkoinen ihoon kohdistuva ärsyke. Silloin puhutaan fysikaalisesta urtikariasta.

Fysikaalisen urtikarian aiheuttajista yleisimpiä ovat ihon hankauksesta johtuva ärsyke (dermografinen urtikaria) tai kylmä, kuuma ja hikoilu (kolinerginen urtikaria). Harvinaisempia aiheuttajia ovat paine, auringonvalo, vesi ja tärinä. 

Usein potilaalla on samanaikaisesti sekä spontaania urtikariaa että fysikaalista urtikariaa. Kroonisen urtikarian kesto vaihtelee eri potilailla, mutta suurimmalla osalla oireet rauhoittuvat muutamassa vuodessa.

Krooninen urtikaria on yleensä sisäsyntyinen autoimmuunitauti eikä laajoista tutkimuksista tai esimerkiksi allergiatutkimuksista, ole yleensä hyötyä.

Itsehoito

Itsehoitona voi kokeilla antihistamiinia. Antihistamiini on urtikarian ensisijainen lääke, joka auttaa yleensä hyvin.

Urtikariaoireiden ilmetessä voi kokeilla apteekista saatavia reseptivapaita antihistamiineja pakkauksen ohjeen mukaan. Jos antihistamiinihoidosta on apua, sitä kannattaa jatkaa vähintään 2–3 viikon ajan yhtäjaksoisesti.

Hakeutuminen hoitoon

Jos antihistamiini ei auta tai oireet pitkittyvät, ota yhteyttä omalle terveysasemalle tai käytä digitaalisia palveluita, kuten Pirhan digiklinikkaa. Jos olet työssä ja työterveyshuollon asiakas, ota ensisijaisesti yhteyttä omaan työterveyteen. Voit hakeutua myös yksityislääkärille, mutta kustannukset jäävät itsellesi, ellei sinulla ole vakuutusta. Valokuvista on usein hyötyä urtikarian tunnistamisessa, joten ihottumasta kannattaa ottaa kuvia, jotka voi näyttää lääkärille.

Päivystykseen ei tarvitse mennä, ellei oireet ole voimakkaita tai haittaa työntekoa. Joskus akuutti urtikaria voi olla myös vakavan yliherkkyysreaktion eli anafylaksian ensioire. Soita 112, jos sinulla on seuraavia oireita:

• Turvotusta kielessä tai nielussa ja se on ahtauttamassa hengitysteitä
• Turvotuksen lisäksi on keholla laajasti urtikariaa ja verenpaine laskee
• Turvotusten lisäksi on kovia, aaltomaisia vatsakipuja
• Hengenahdistusta

Jos sinulla ei ole edellä mainittuja oireita, mutta tarvitset päivystyksellistä apua oireidesi arviointiin, soita päivystysavun numeroon 116117.

Yhteystiedot

Ole ensisijaisesti yhteydessä omaan sosiaali- ja terveysasemaasi sen aukioloaikoina. Ota yhteyttä siihen sosiaali- ja terveysasemaan, jonka asiakas olet. Tilanteesi kiireellisyys arvioidaan yhteydenottosi perusteella. 

Ole yhteydessä terveyspalveluihin sähköisesti (digiklinikka) tai puhelimitse. Tarvittaessa voit myös asioida sosiaali- ja terveysaseman tai lähiaseman palvelupisteellä.

Katso lisätietoja alla olevasta linkistä. 

Jos asiasi on kiireellinen, ota yhteyttä digiklinikalle tai oman sosiaali- ja terveysasemasi kiirevastaanottoon. Jos oma sosiaali- ja terveysasemasi on kiinni, ota yhteyttä päivystysapuun numeroon 116117.

Muut neuvontapalvelut

Lisätietoja urtikariasta saat Allergia-, iho- ja astmaliitolta. 

Diagnoosi

Diagnoosi perustuu tyypilliseen taudinkuvaan ja lääkäri pystyy useimmiten oireiden perusteella tunnistamaan tilan urtikariaksi. Urtikariassa iholla on kutisevia, hilseilemättömiä paukamia, jotka vaihtavat paikkaa iholla vuorokauden sisällä. Lisäksi voi olla syvempää turvotusta eli angioödeemaa, joka voi joskus esiintyä myös ilman ihottumapaukamia.

Lääkärin vastaanotolla:

• Voit keskustella lääkärin kanssa mahdollisista oireiden aiheuttajista. Jos epäilet jotain tiettyä tekijää oireiden aiheuttajaksi, tämä on hyvä tuoda esille.
• Jos sinulla on kuvia ihottumastasi esimerkiksi kännykässäsi, kuvia kannattaa näyttää lääkärille.
• Jos oire on kestänyt vähintään 6 viikkoa ja altistavaa tekijää ei löydy, kyseessä on krooninen spontaani urtikaria
• Lääkäri määrää urtikariaan yleensä antihistamiinia, usein tavanomaista suuremmalla annoksella. Sen tehotessa myös urtikariadiagnoosi varmistuu

Akuutti urtikaria 

Akuutin urtikarian ajatellaan yleensä liittyvän johonkin infektioon, mutta usein infektio-oireita ei ole enää urtikarian aikana tunnistettavissa ja urtikarian laukaiseva tekijä jää epäselväksi. Jos infektio-oireita on, voidaan tehdä jatkotutkimuksia, kuten tulehdusarvojen tutkimista.

Urtikaria saattaa joskus olla myös allergian oire, jolloin se alkaa ja loppuu nopeasti allergeenialtistuksen mukaan. Ruoka-aineallergiaan voi liittyy usein suuoireita, joskus myös sekä nenä-, silmä-, hengitystie- ja vatsaoireita.

Antibioottikuurin aikana ilmaantuvan urtikarian epäillään usein olevan antibiootin aiheuttama, vaikka todennäköisemmin urtikaria liittyy hoidettavaan infektioon. Luotettavaa tutkimusmenetelmää ei ole, joten antibiootti joudutaan usein vaihtamaan tai tauottamaan. Vaikka syy-yhteys jää yleensä epävarmaksi, on oireisiin yhdistynyttä antibioottia syytä jatkossa välttää, kunnes asiasta on keskusteltu lääkärin kanssa.

Ruoka-aineallergioita voidaan tarvittaessa tutkia allergiatesteillä.

Krooninen urtikaria 

Lääkäri saattaa poissulkea kroonisia infektioita ja muita autoimmuunisairauksia esimerkiksi tutkimalla tulehdusarvot ja kilpirauhaskokeet. Tarvittaessa lisätutkimuksia suunnataan potilaan oireiden mukaisesti.

Usein lääkäri tutkii piirtopaukamointitaipumuksen (dermografismus) raapaisemalla potilaan selän ihoa ja seuraamalla alueen reagointia 10–15 minuutin kuluttua.

Urtikariaan liittyvä turvotus eli angioödeema

Jos potilaalla on oireena pelkkä turvotus angioödeema ilman urtikariaa, tulee poissulkea esimerkiksi joihinkin verenpainelääkkeisiin tai harvinaisiin perinnöllisiin sairauksiin liittyvä turvotus. Joskus kyse voi olla myös allergiasta.

Ilman urtikariaa esiintyvä angioödeema tarvitsee yleensä jatkoselvittelyjä.

Antihistamiinit

Urtikarian hoidossa ensisijainen lääke on antihistamiini.

Urtikaria paranee itsestään, mutta joskus siihen voi kulua useampi vuosi. Kaikki urtikarian hoito on oireenmukaista eli lääkityksellä pyritään pitämään oireet hallinnassa samalla, kun odotetaan taudin rauhoittumista.

Jos epäilet itselläsi urtikariaa eikä sinulla ole voimakasta turvotusta tai yleisoireita, voit hyvin aloittaa urtikarian itsehoidon apteekista ilman reseptiä saatavilla antihistamiineilla. Jos niistä ei ole riittävää apua, kannattaa olla yhteydessä perusterveydenhuoltoon, jossa varmistetaan diagnoosi ja tehostetaan tarvittaessa hoitoa.

Antihistamiinit voivat olla monille tuttuja, sillä niitä käytetään myös allergiaoireiden lievittämiseen. Antihistamiinit ovat yleensä hyvin siedettyjä, haittavaikutuksena voi joskus olla lievää väsymystä.

• Keskeistä on käyttää riittävän suurta antihistamiiniannosta säännöllisesti. Voit käyttää antihistamiineja turvallisesti jopa 4 tablettia päivässä, mutta käytä antihistamiinia säännöllisesti päivittäin lääkärin ohjeen mukaan.
• Antihistamiinilääkkeitä on useita erilaisia. Jos jokin vaikuttava aine ei tehoa urtikariaasi, voidaan kokeilla jotakin toista valmistetta.
• On tärkeää, että jatkat hoitoa riittävän pitkään. Oireiden helpottaessa, vähennä antihistamiiniannosta pikkuhiljaa, jotta voit havaita pahenevatko oireet uudelleen. Kroonisessa urtikariassa lääkitystä kannattaa alkaa purkaa vasta 2–3 oireettoman kuukauden jälkeen.
• Jos urtikariaan liittyy häiritsevää ahdistuneisuutta tai stressiä, voit kertoa siitä sinua hoitavalle terveydenhuollon ammattilaiselle. Myös vertaistuesta voi olla apua.

Muu hoito perusterveydenhuollossa

Ellei antihistamiinista maksimiannoksella ole riittävää apua oireisiin, lääkäri voi lisätä lääkitykseen astman ja allergisen nuhan hoitoon liittyvän lääkkeen, (montelukastin), jonka annostelumäärä on 1 tabletti iltaisin. Lääkäri määrittää aina annosmäärän.

Antihistamiinit eivät aina riitä pitämään angioödeema-oireita eli turvotusoireita hallinnassa. Tuolloin lääkäri voi määrätä lyhyen 1–3 vuorokauden kortisonitablettikuurin. Erittäin rajuissa oireissa voidaan käyttää lyhyttä sisäistä kortisonitablettikuuria. 

Infektiot, tulehduskipulääkkeet, unen vähyys, stressi, voimakas fyysinen rasitus ja alkoholi voivat laukaista tai pahentaa urtikariaa, ja voit yrittää hillitä oireita välttämällä niitä. Myös hampaat on hyvä pitää kunnossa infektioiden varalta, sillä suun infektiot voivat voimistaa urtikariamaoireita.

Jos sinulla on fysikaalisen urtikarian oireita eli olet huomannut erilaisten ulkoisten tekijöiden, kuten hikoilun, kylmän, kuuman tai ihon hankautumisen aiheuttavan urtikariaa, kannattaa näitä tekijöitä pyrkiä välttämään mahdollisuuksien mukaan. 

Taudinkulku

Akuutti urtikaria paranee itsestään usein päivissä ja viimeistään muutamassa viikossa.

• Jos nokkosihottuman oireet jatkuvat yli 6 viikkoa, on kyseessä krooninen urtikaria. Myös krooninen urtikaria paranee itsestään, mutta taudin kesto vaihtelee. Krooninen urtikaria voi kestää muutaman kuukauden tai useamman vuoden. Vuoden kuluttua 30–50 prosenttia potilaista on oireettomia.
• Kunkin potilaan taudinkesto on yksilöllinen eikä sitä voi luotettavasti ennustaa.
• Urtikaria on luonteeltaan aaltoileva eli joinain päivinä oireita on vähemmän ja joinain enemmän. Yleensä tälle aaltoilulle ei löydy mitään ulkoista selitystä.
• Jo hyvin rauhoittumassa oleva urtikaria saattaa lehahtaa uudelleen aktiiviseksi esimerkiksi infektion tai stressin yhteydessä.
• Urtikarian oireet helpottavat vähitellen. Lääkityksen purku tulee tehdä lääkärin ohjeiden mukaan. Lue lisää polun kohdasta Jatkohoito ja seuranta.
• Urtikaria voi joskus uusia oltuaan useamman vuoden oireeton. Tuolloin hoito aloitetaan uudelleen.

Oireiden helpottuminen

Kun nokkosihottuman oireet ovat rauhoittuneet ja olet oireeton, voi antihistamiinin lopettaa vähitellen, oireita seuraten. Katso tarkemmat ohjeet täältä

Jatkohoito 

Kun urtikarian oireet ovat lääkityksellä hallinnassa, voit jäädä odottamaan sairauden paranemista. Katso myös polun kohta Taudinkulku.

• Kun oireet ovat loppuneet eli olet ollut antihistamiinilääkityksen aikana oireeton 2–3 kuukauden ajan, voit alkaa pikkuhiljaa vähentää antihistamiinin annosta.
• Antihistamiiniannosta kannattaa laskea hiljalleen yksi tabletti kerrallaan oireita seuraten. Antihistamiinin vähentäminen tai lopettaminen kannattaa tehdä hitaasti, esimerkiksi muutaman kuukauden kuluessa.
• Akuutissa urtikariassa annoslaskun voi tehdä nopeammin esimerkiksi muutaman viikon aikana.
• Jos oireet palaavat antihistamiiniannoksen laskun myötä, palaa takaisin sille annokselle, jolla oireet pysyivät poissa. Voit yrittää annoslaskua uudelleen muutaman kuukauden kuluttua.
• Kroonisen urtikarian luonteeseen kuuluu taudin aaltoilu. Varsinkin infektiot voivat hetkellisesti pahentaa urtikarian oireita. Jos niin käy, lääkeannoksia kannattaa nostaa lääkärin määrittämissä rajoissa.
• Tarvittaessa antihistamiinia voi syödä säännöllisesti useita vuosia.

Seuranta 

Urtikarian seuranta voi tapahtua omaseurantana. Tarvittaessa saat reseptit uusittua hoitavan lääkärisi kautta.

• Jos urtikariaoireet jatkuvat hankalina suurimmasta antihistamiinilääkityksestä (4 tablettia vuorokaudessa) huolimatta ja ne haittaavat esimerkiksi työ- tai toimintakykyäsi, ota yhteyttä sinua hoitavaan tahoon.
• Perusterveydenhuollon lääkäri voi tarvittaessa olla yhteydessä ihotautilääkäriin tai tehdä lähetteen ihotautilääkärille.
• Joskus jo täysin parantunut urtikaria saattaa uusia, usein vuosien oireettoman jakson jälkeen. Tuolloin urtikarian hoito aloitetaan samoilla ohjeilla kuin ensimmäisen urtikarianokkosihottumajakson yhteydessä. 

Urtikaria arjessa

Jos sairastat urtikariaa, et ole yksin. Urtikariaa sairastavia on Suomessa kymmeniä tuhansia. 

Urtikaria ei kosketa ainoastaan ihoa, vaan voi vaikuttaa elämään kokonaisvaltaisesti. Jos urtikarian aiheuttamat paukamat ja kutina jatkuvat pitkään, sillä voi olla vaikutusta myös yleiseen hyvinvointiin ja jaksamiseen töissä ja arjessa.

Joka viides suomalainen saa urtikariaoireita ainakin kerran elämässään. Tavallisesti oireet kestävät muutamasta päivästä muutamaan viikkoon. Urtikaria ei kuitenkaan aina mene ohi, vaan voi jatkua jopa vuosia. Kun oireet jatkuvat yli kuusi viikkoa, puhutaan kroonisesta urtikariasta. Kroonista spontaania urtikariaa sairastaa 0,5–1 prosenttia väestöstä.

Urtikariaoireet voivat olla hyvinkin kiusallisia. Moni kokee häpeää ennakoimattomista iho-oireistaan. Kutina, paukamat ja turvotus eivät innosta liikkeelle. Sosiaalinen eristyneisyys ja ahdistuneisuus vaivaavat monia urtikariapotilaita.

Joskus urtikarian yhteydessä esiintyy turvotusta ihon syvemmissä kerroksissa tai limakalvoilla. Se saattaa aiheuttaa enemmänkin kipua ja poltteen tunnetta kuin kutinaa. Näkyvillä alueilla kuten kasvoissa esiintyvä turvotus voi lievänä tuntua kiusalliselta. Pahimmillaan se voi tuntua hyvinkin hankalalta.

Kiusallisten oireiden ja ajatusten kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Allergia-, iho- ja astmaliiton ja sen jäsenyhdistysten kautta voit saada yhteyden muihin samaa sairautta sairastaviin ja päästä jakamaan kokemuksia heidän kanssaan. Oireet ja niiden aiheuttamat tunteet kannattaa tarvittaessa myös ottaa puheeksi terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Vaikeaan urtikariaan nokkosihottumaan on saatavilla apua ja tukea.

Vertaistuki

Vertaistoiminta on vapaaehtoista, voimaannuttavaa ja luottamuksellista. Se on sitä, että joku saman kokenut ymmärtää eikä kyseenalaista. Se on rinnalla kulkemista, apua ja vinkkejä arkisiin ongelmiin ja tunne siitä, että sairauden kanssa ei ole yksin.

Vertaistoimija on tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin varustettu vapaaehtoinen, jolla on omakohtaista kokemusta sairaudesta. Vertaistoimijat ovat arjen asiantuntijoita – eivät terveydenhuollon.

Vertaistoimintaa on monenlaista. Allergia-, iho- ja astmaliiton jäsenyhdistykset järjestävät eri puolilla Suomea paikallisia vertaistapaamisia, ylläpitävät WhatsApp-keskusteluryhmiä ja erilaisia toimintaryhmiä, joiden kaikkien ytimenä on mahdollisuus kohdata toisia saman kokeneita.

Allergia-, iho- ja astmaliitto on valtakunnallinen kansanterveys- ja potilasjärjestö, joka yhdessä jäsenyhdistystensä kanssa edistää allergikkojen, ihotautia sairastavien ja astmaatikkojen asemaa. Liitto järjestää kursseja verkossa ja kasvokkain eri kohderyhmille sekä tarjoaa matalankynnyksen neuvontaa sairauksista, niiden hoidosta sekä sosiaaliturvasta. Liiton palvelut ovat avoimia kaikille, myös ei-jäsenille.

Ottamalla yhteyttä oman alueesi yhdistykseen voit myös itse järjestää vertaistapaamisen. Yhdistyksesi tukee sinua sen toteuttamisessa. Allergia-, iho- ja astmaliiton nokkosihottumaa sairastavien Facebook-vertaisryhmässä voit osallistua keskusteluihin nokkosihottumasta. Voit myös seurata Allergia-, iho- ja astmaliiton Instagram-tiliä.

Sosiaaliturva ja kuntoutus

Lääkekorvattavuus

Lääkärin määräämiin lääkkeisiin (omalitsumabi), perusvoiteisiin ja kliinisiin ravintovalmisteisiin voi hakea korvausta Kelalta. Suurin osa lääkkeistä on peruskorvattavia ilman rajoituksia. Osa kroonisen spontaanin urtikarian hoidossa käytettävistä lääkkeistä on kuitenkin rajoitetusti peruskorvattavia, jolloin peruskorvattavuuden myöntämiselle on lääkekohtaiset perusteet ja peruskorvattavuuden hakemiseen tarvitaan B- lääkärinlausunto.

Kaikki peruskorvattavat valmisteet kerryttävät lääkkeiden vuosiomavastuuta. Lääkkeiden vuosiomavastuu eli lääkekatto on kalenterivuosikohtainen. Tieto lääkekaton täyttymisestä näkyy apteekeissa reaaliajassa. Lääkekaton ylityttyä maksat loppuvuoden ajan kustakin korvattavasta reseptilääkevalmisteesta pienen omavastuuosuuden. Lue lisää alla olevasta linkistä. 

Vammaistuki (Kela) 

Kelalta voi hakea vammais- ja hoitotukea, joiden tarkoituksena on tukea pitkäaikaissairaan tai vammaisen henkilön itsenäistä selviytymistä arjessa ja parantaa elämänlaatua. Vammaisetuuksilla voidaan tukea työntekoa tai opiskelua, toimintakyvyn ylläpitämistä, kotona asumista, kuntoutusta ja hoitoa.

Tukea myönnettäessä otetaan huomioon muun muassa toimintakyvyn heikentyminen ja siitä syntyneet erityiskustannukset. Vammaistukien hakemiseksi edellytetään vähintään vuoden kestävää ja toimintakykyä alentavaa sairautta. Tukea myönnettäessä otetaan huomioon kaikki toimintakykyä pitkäaikaisesti heikentävät sairaudet. Lääketieteellisen arvion toimintakyvyn tasosta tekee lääkäri.

Jos pohdit, oletko oikeutettu vammais- tai hoitotukeen, voit olla yhteydessä Kelan asiakaspalveluun.

Tarvittaessa myös Pirhan sosiaalipalveluiden työntekijät auttavat. 

Jos taloudellinen tilanne heikkenee muun muassa sairauden myötä olennaisesti, voi ihotautia sairastava hakea toimeentulotukea. Perustoimeentulotukea haetaan Kelalta. Jos sinulla on erityisiä menoja, joihin et voi saada toimeentulotukea Kelasta, hyvinvointialueesi sosiaalipalvelut voi harkintansa mukaan myöntää täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea.

Veronmaksukyvyn alentumisvähennys (Verottaja) 

Veronmaksukyvyn alentumisvähennystä voidaan hakea, jos veronmaksukyky on verovelvollisen ja hänen perheensä tulot ja varat huomioon ottaen erityisestä syystä vähentynyt olennaisesti. Erityisiä syitä voivat olla esimerkiksi elatusvelvollisuus, työttömyys ja sairaus.

Asiakasmaksujen alentaminen tai perimättä jättäminen

Voit hakea terveydenhuollon asiakasmaksun alentamista tai perimättä jättämistä, jos sinulla ei ole varaa maksaa sitä.

Kuntoutus

Vaikeasta kroonisesta urtikariasta nokkosihottumasta voi joskus harvoin aiheutua tarve ammatilliseen tai lääkinnälliseen kuntoutukseen. Ammatillinen kuntoutus voi auttaa sopivan ammattialan valinnassa, työllistymisessä, työelämässä pysymisessä tai sinne palaamisessa sairaudesta huolimatta. Lääkinnällistä kuntoutusta ovat esimerkiksi moniammatillinen yksilökuntoutus sekä kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit.

Lisätietoja eri kuntoutusvaihtoehdoista ja niitä järjestävistä tahoista saat esimerkiksi Kelasta ja oman hyvinvointialueesi sosiaalipalvelujen neuvonnasta.

Auta meitä kehittämään hoitoamme ja palveluamme entistä paremmaksi.