Hoitotahto ja palliatiivisen potilaan ennakoiva hoitosuunnitelma

Hoitotahto

Hoitotahto on henkilön tahdonilmaus omasta hoidostaan, jos hän esimerkiksi vakavan sairauden tai tajuttomuuden takia menettää kykynsä osallistua itseään koskeviin hoitopäätöksiin.  

Hoitotahdossa voi määritellä, milloin luovutaan keinotekoisesti elintoimintoja ylläpitävistä tai vain lyhytaikaisesti elämää pidentävistä hoitotoimista, kuten esimerkiksi elvytyksestä tai tehohoidosta. 

Ammattilaisten tulee ottaa asia puheeksi ja suositella hoitotahdon tekemistä hyvissä ajoin etenkin muistisairaiden potilaiden kohdalla. Hoitotahtoon voi liittää tai sisällyttää myös ns. Hoivatahdon, missä henkilö ilmaisee hoivaan liittyviä toiveitaan ja asioita, jotka hänelle ovat tärkeitä.  

Hoitotahdolle ei ole tiettyä muotoa, mutta on suositeltavaa tehdä se kirjallisesti. Sen allekirjoittavat hoitotahdon tekijän lisäksi kaksi samanaikaisesti läsnäolevaa todistajaa. Hoitotahtolomake on suositeltavaa tallentaa Kanta.fi -palveluun. 

Hoitotahtolomakkeita: 

• Hoitotahto (THL, pdf)
• Hoitotahtoni (Muistiliitto, pdf)
• Käytännön ohjeita hoitotahdosta: Hoitotahto (Terveyskirjasto)

Edunvalvontavaltuutus 

Edunvalvontavaltuutuksella yksilö valtuuttaa valitsemansa henkilön huolehtimaan asioistaan siltä varalta, että hän myöhemmin tulee sairauden tai henkisen toiminnan häiriintymisen vuoksi kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan itse. Hän voi oikeuttaa toisen henkilön edustamaan itseään sekä taloudellisissa asioissa, että henkilöään koskevissa asioissa, kuten esimerkiksi terveydenhoidossa.  

• Edunvalvontavaltuutus (DVV)
• Edunvalvonta (Oikeus)

Elämän loppuvaiheen hoitosuunnitelma (ACP; Advance Care Planning)

Kuolemaan johtavaa tai henkeä uhkaavaa sairautta sairastavalle potilaalle tulee tehdä palliatiivisen eli oireenmukaisen hoidon linjaus (dg: Z51.5 Palliatiivinen hoito) siinä vaiheessa, kun sairauden kulkuun ei voida enää olennaisesti vaikuttaa ja hoidon ensisijainen tavoite on lievittää kärsimystä ja vaalia elämänlaatua. Palliatiivisen hoidon merkitys lisääntyy sairauden loppuvaiheessa. 

Palliatiiviseen hoitoon siirtyessä potilaalle tulee laatia ennakoiva hoitosuunnitelma (ACP; Advance Care Planning), jonka tulee sisältää kirjaukset sairauden vaiheesta, hoitomenetelmistä ja niiden tavoitteista, hoitolinjauksesta, hoidon rajauksista, hoidosta vastaavasta tahoista sekä potilaan toiveista ja peloista sairauden edetessä ja kuoleman lähestyessä. Hoitosuunnitelma laaditaan yhdessä potilaan ja mikäli mahdollista, hänen läheistensä kanssa ja siinä huomioidaan potilas kokonaisvaltaisesti: Palliatiivinen hoito ja saattohoito - Duodecim. 

Mikäli potilas ei kykene enää ottamaan kantaa asioihinsa, hänen mahdollinen hoitotahtonsa tai valtuuttamansa henkilö osallistuu hoitosuunnitelman tekoon. Hoitosuunnitelmaa tulee päivittää ja sairauden edetessä täydentää saattohoitosuunnitelmalla.  

Ennakoivalla hoitosuunnitelmalla varaudutaan myös potilaan terveydentilan tai toimintakyvyn heikkenemiseen, jolloin voidaan välttää aiheettomat, potilasta rasittavat tutkimukset, hoidot ja sairaalasiirrot, ja turvata hyvä oireenmukainen hoito potilaan voinnin heiketessä akuutistikin. Ennakoiva hoitosuunnitelma palliatiivisessa hoidossa.