Nuorten mielen hyvinvoinnin tukemisen toimintamallit

Jos sinulla herää huoli nuoresta, mistä tahansa syystä on hyvä ottaa se puheeksi nuoren kanssa. Huoli herää harvoin tyhjästä, joten se kannattaa ottaa matalalla kynnyksellä puheeksi nuoren kanssa. Puheeksi ottaminen viestii nuorelle välittämisestä, vaikka huoli todettaisiinkin tällä kertaa aiheettomaksi.

• Mahdollisuuksien mukaan ota asia puheeksi rauhallisessa tilanteessa.
• Ole läsnä tilanteessa ja keskity siihen mitä olet tekemässä.
• Pyri kyselemään nuoren kokemuksesta, olettamisen sijaan.
• Kuuntele ja anna nuorelle tilaa kertoa.
• Osoita halua ymmärtää ja ilmaise huolesi. Kerro, miksi huolesi on herännyt.
• Muista aktiivisen kuuntelemisen elementit: katso silmiin, osoita kuuntelevasi esimerkiksi nyökkäilemällä, pidä avoin asento, varmista ymmärtäneesi asia toistamalla nuoren kertoma omin sanoin.
• Miettikää yhdessä, miten asian suhteen edetään. Kerro nuorelle, mikäli huoltajiin tulee olla yhteydessä. Keskustele nuoren kanssa siitä, miten yhteydenotto tehdään.
• Rohkaise nuorta ottamaan tukea vastaan ja miettikää yhdessä nuorelle sopivia vaihtoehtoja.

Nuoren haastava käytös

Nuoruusvaiheeseen kuuluvat sekä omien rajojen testaaminen että sääntöjen kyseenalaistaminen. Myös tunteita koetaan voimakkaasti samaan aikaan kun nuoren taidot tunnistaa ja säädellä tunteita hetkellisesti heikkenevät. Nuoret tarvitsevatkin runsaasti aikuisten myötätuntoa ja ymmärrystä tullaksensa toimeen kaiken tämän kanssa.

Nuoren käytös voi ärsyttää tahattomasti tai nuori voi provosoida aikuista myös tarkoituksellisesti. Kokemus siitä, millainen käytös on sopivaa tai häiritsevää, perustuu myös omiin odotuksiimme, rajoihimme ja arvoihimme. Selvästi huolta herättävää käyttäytyminen on, mikäli nuori rikkoo lakien ja asetusten määrittelemiä sääntöjä, vahingoittaa tai uhkaa itsensä vahingoittamisella, uhkaa tai loukkaa toisia henkisesti tai fyysisesti, käyttää päihteitä, laiminlyö koulunkäyntiä tai omia perustarpeitaan kuten unta tai ravintoa. Näissä tilanteissa tarvitaan jo ammatillisen avun pyytämistä nuoren tueksi. Katso tarvittaessa muut ohjeistukset esim. itsetuhoisuuteen tai uhkaavaan käyttäytymiseen liittyen.

• Sopikaa selkeät säännöt ja kerro omista rajoistasi. Varmista, että nuori tietää mitä häneltä odotetaan. Määritelkää sopiva käytös tarkasti. Sopikaa myös ennalta siitä, mitä sääntöjen noudattamattomuudesta seuraa. Ideoikaa ratkaisuja yhdessä.
• Pyri näkemään nuoren käyttäytymisen taakse. Mitä nuori mahtaa käyttäytymisellään saada? Mitä hän tarvitsisi? Voisitteko löytää toimivampia ratkaisuja tätä kautta.
• Vahvista myönteistä yhteyttä nuoren kanssa. Pelkkä nuoren ojentaminen ei yleensä auta ja auktoriteetin noudattaminen voi edellyttää ensin yhteyden löytymistä.
• Vaikeissa tilanteissa toisen tunteiden ja kokemuksen ymmärtämisen ilmaiseminen voi auttaa jo paljon.
• Vahvista omaa tunnesäätelyäsi ja omaa jaksamistasi. Tunnekuohujen ja ei-toivotun käyttäytymisen vastaanottaminen on kuluttavaa.

Koulupoissaoloihin puuttuminen

Tämä ohjeistus on tarkoitettu oppilaitosten ulkopuolisille, nuorten kanssa työskenteleville toimijoille. Oppilaitoksilla tulee olla oma ohjeistus opiskelijoiden poissaoloihin puuttumiseksi.

• Huoli nuoren koulupoissaoloista voi herätä esimerkiksi, jos nuori viettää aikaa koulualueen ulkopuolella kouluaikana tai kertoo haluttomuudesta käydä koulussa.
• Keskustele nuoren kanssa siitä, miksi hän ei halua käydä koulussa. Syyt voivat olla moninaisia tai voi olla, että nuori ei tunnista poissaolojen todellista syytä. Nuorta tulee kannustaa ottamaan yhteyttä esimerkiksi opettajaan sekä oman oppilaitoksensa opiskeluhuoltoon.
• Nuoren koulupoissaoloista tulee aina ilmoittaa nuoren huoltajille. Huoltajiin on hyvä olla yhteydessä kaikissa tapauksissa, vaikka nuori kertoisi vanhempien olevan asiasta tietoisia.

Nuori käyttäytyy uhkaavasti

Nuoren tekemiin uhkauksiin ja uhkaavaan käytökseen tulee aina suhtautua vakavasti. Nuoren kanssa on hyvä mahdollisuuksien mukaan keskustella uhkauksista tai uhkaavasta käytöksestä. Mikäli keskustelu ei ole mahdollista tai sinulla on huoli siitä, että nuori saattaa syyllistyä rikokseen, on sinulla oikeus ilmoittaa poliisille tarvittavat tiedot.

Poliisia voi konsultoida uhkauksien ja uhkaavan käytöksen tapauksissa erittäin matalalla kynnyksellä. Ilmoituksen tekijän ei tarvitse selvittää nuoren motiivia uhkaavalle toiminnalle vaan selvityksen ja jatko-ohjauksen tekee tarvittaessa poliisi.

Nuori käyttäytyy väkivaltaisesti

Akuuteissa tilanteissa, joissa nuori käyttäytyy väkivaltaisesti, on tärkeintä estää lisävahinkojen syntyminen. Tilanteessa voi soittaa tarvittaessa hätänumeroon 112. Tilanteen jälkeen tapahtuma on hyvä käydä läpi paikallaolijoiden kanssa.

Mikäli nuori käyttäytyy yleisesti uhkaavasti, käyttäytyy aggressiivisesti tai on usein lievästi väkivaltainen toisia kohtaan (esimerkiksi kontaktilajeissa käyttää tunnekuohussa ylimitoitetusti voimaa), tulee asiasta keskustella nuoren ja tämän huoltajien kanssa. Nuorta ja perhettä tulee ohjata hakemaan tukea väkivaltaiseen käytökseen.

• Pysy rauhallisena ja säilytä neutraali ilme ja äänensävy. Puhu rauhallisesti ja vältä käyttämästä provosoivia ilmaisuja.
• Varmista oma ja muiden turvallisuus.
• Osoita ymmärrystä nuoren tunteita kohtaan ja myötäile hänen sanomisiaan.
• Käytä tarvittaessa työparia tai pyydä apua muilta aikuisilta.
• Harkitse viranomaisten kutsumista, jos tilanne ei rauhoitu.

Nuori käyttää päihteitä

Päihteiden kokeilu alkaa usein jo ennen täysi-ikäisyyttä. Alkoholin käyttö on nuorten keskuudessa ollut laskussa, mutta se on yhä edelleen yleisimmin käytetty päihde Suomessa. Kannabis on yleistynyt nuorten keskuudessa. Lisäksi vaikka nuorten tupakointi on jo pitkään ollut laskussa, on sen tilalle tullut uusia nikotiinituotteita kuten nikotiinipussit ja vape (sähkötupakka), joiden suosio on nousussa nuorten keskuudessa.

On tärkeää välittää viesti nuorille, että päihteiden käytössä on aina riskit ja nuorten päihdekäyttöön on syytä puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

• Päihteiden kohdalla on hyvä huomioida, että monet nuoret eivät halua kertoa päihteiden käytöstä, koska pelkona voi olla ilmoitus lastensuojeluun tai poliisille. Jos keskustelussa tuntuu, että nuorella voisi olla päihteiden kanssa ongelmia, mutta nuori ei niistä halua kertoa, on hyvä kertoa nuorelle, että hän voi tulla myöhemminkin asiasta juttelemaan. Nuorelle on myös hyvä kertoa, mistä nuori itse voisi saada apua päihteiden käyttöön myös nimettömästi, jos se tuntuisi nuoresta helpommalta.
• Nuorelta olisi hyvä selvittää, mitä päihteitä, kuinka paljon ja millaisessa ympäristössä hän käyttää päihteitä.
• Päihdetermistöt muuttuvat kaiken aikaa, joten on hyvä kysyä tarkemmin, jos et ymmärrä jotain nuoren käyttämiä termejä.
• Alaikäisten päihdekäytöstä täytyy herkästi ilmoittaa huoltajille sekä tarvittaessa lastensuojeluun. Ks. lastensuojeluilmoitus
• Voit myös itse kysyä neuvoa anonyymisti ilmaisesta Ehyt ry:n päihdeneuvonnasta, jos haluat tarkempia ohjeita, miten asian kanssa edetä Maksutonta tukea päihteidenkäytön aiheuttamaan huoleen - EHYT ry

Nuori pelaa paljon

Nuorten digipelaaminen on yleistynyt. 10-20-vuotiaat pelaavat keskimäärin lähes 12 tuntia viikossa. Nuoret viettävät yhä enemmän aikaa älylaitteilla, joissa uusia pelejä on jatkuvasti saatavilla. Digipelaaminen voi olla nuoren harrastus ja joillekin nuorille digipelien yhteydessä heillä on laajat sosiaaliset verkostot. Digipelaamiseen voi kehittyä riippuvuus, koska monet pelit ovat suunniteltu koukuttaviksi. Pelaaminen voi häiritä nuoren keskittymistä sekä ajankäytönhallintaa. Pelaamisesta on hyvä keskustella, jos pelaaminen vie liikaa aikaa nuoren arjesta ja häiritsee mm. opiskelua, keskittymistä sekä unta.

• Jos pelaaminen on jatkuvaa tai häiritsee nuoren keskittymistä tai arkea on hyvä ottaa pelaaminen puheeksi.
• On hyvä kysyä nuorelta itseltään, millaisena hän näkee itse oman pelaamisensa.
• Jos nuori on valmis asiasta keskustelemaan ja kokee, että pelaaminen vie paljon aikaa, on hyvä lähteä miettimään yhdessä, voisiko pelaamista rajata.
• Jos nuori kokee rajaamisen vaikeana, on hyvä tarjota apua digipelaamisen vähentämiseen tai lopettamiseen yhteisessä ympäristössänne. Linkeistä löydät lisää tietoa, missä apua ja tukea on tarjolla.

Nuori viettää paljon aikaa älylaitteilla

Nuoret viettävät nykyään paljon aikaa älylaitteiden parissa. Runsas älylaitteiden käyttö voi kuitenkin vaikuttaa esimerkiksi nuoren keskittymiseen, uneen, sosiaalisiin suhteisiin, mielialaan sekä opiskeluun.

• Nuorten käyttämä sosiaalinen media muuttuu jatkuvasti. On tärkeää osoittaa kiinnostusta siihen, mitä nuori tekee älylaitteillaan. 
• On hyvä kysyä nuorelta, mikäli et ymmärrä jotain hänen käyttämäänsä termiä.
• Nuoren kanssa on hyvä yhdessä miettiä onko älylaitteiden vienyt liikaa aikaa nuoren arjesta. Onko nuoren vaikea olla ilman puhelinta ja millaisia tunteita se nuoressa herättää?
• On myös hyvä keskustella, onko nuori huomannut älylaitteiden käytöllä olevan vaikutuksia esimerkiksi keskittymiseen, jaksamiseen tai mielialaan. 
• Vaikka nuori ei olisikaan valmis vähentämään älylaitteiden käyttöä, on siitä hyvä keskustella ja pyytää nuorta pohtimaan asiaa. Nuorta voi myös ohjata sivustolle, jossa omaa älylaitteiden käyttöään voi testata: Netinkäyttötesti (IAT) - Nuortenlinkki ja Someriippuvuus (BSMAS) - Nuortenlinkki

Nuoren radikalisoituminen ja jengiytyminen

Huoli nuoren radikalisoitumisesta tai jengiin liittymisestä tai kuulumisesta voi herätä esimerkiksi nuoren puheiden, käytöksen tai vaatetuksen perusteella. Nuori voi tuoda esille sellaisia ajatuksiaan, joissa hän on kiinnostunut esimerkiksi luokka- tai rotuerottelusta, toisten vahingoittamisesta tai ihailee rikollista elämäntyyliä.

• Nuoren kanssa on hyvä keskustella tästä huolesta, mielellään rauhassa ja ilman häiriötekijöitä. Nuorille on melko tyypillistä olla kiinnostunut erilaisista aatteista ilman, että heillä on aikomusta toteuttaa lainvastaisia tekoja. Nuoret myös saattavat tuoda esille radikaalejakin ajatuksia, tarkoituksenaan hakea reaktioita tai saada huomioita toisilta. Nuoren huoltajaan tulee olla yhteydessä keskustelun jälkeen, jopa tarvittaessa ennen sitä.
• Mikäli keskustelusta huolimatta on huoli siitä, että nuori toteuttaisi radikaaleihin aatteisiin tai jengeihin liittyvää, mahdollisesti lainvastaista toimintaa, tulee konsultoida poliisia. Poliisi selvittää, onko riski lainvastaiselle toiminnalle.

Nuori on syyllistynyt rikokseen

Nuoren kohtaaminen tapahtuu aina nuoren ihmisarvoa kunnioittavalla tavalla sekä nuoren ikä huomioiden. Erityisen tärkeää on toimia nuoren kanssa ikätasoisesti. Toimintamalli rikokseen syyllistyneen nuoren kohtaamiseen vaihtelee sen mukaan, onko teko jo käsitelty poliisin ja mahdollisesti oikeusasteiden toimesta vai ei.

Nuori on rikosoikeudellisesti vastuussa täytettyä 15 vuotta, mutta myös ennen sitä ikää tehdyt rikokset tulee ilmoittaa poliisille. Poliisi suorittaa esitutkinnan myös nuorempien kohdalla asianomistajan oikeusturvan vuoksi. Menettelyllä pyritään myös ennaltaehkäisevään toimintaan rikoksen tekijän osalta. Alle 15-vuotiaiden tekemissä rikoksissa Ankkuri-toiminta on vahvasti mukana. Tapaukset pyritään pääasiassa sovittelemaan. 15-17-vuotiaita rikoksesta epäiltyjä kohdellaan nuorina henkilöinä, mutta esitutkinta sekä oikeusprosessi ovat vastaavia, kuin täysi-ikäisillä rikoksen tekijöillä. Vain asianomistaja ja tämän huoltaja voivat esittää esimerkiksi vahingonkorvausvaatimuksia.

Mikäli nuori kertoo syyllistyneensä rikokseen, jota ei ole vielä käsitelty poliisin ja oikeuden kanssa:

• Kirjaa ylös nuoren kertoma mahdollisimman tarkasti. Kirjaa ylös vain se mitä nuori itse kertoo, ei omia tulkintoja. Älä kysy nuorelta lisäkysymyksiä tai tarkennuksia.
• Ota yhteyttä huoltajiin nuoren kertomasta.
• Tee nuoren kertoman perusteella sekä lastensuojeluilmoitus että ilmoitus poliisille.
• Mikäli nuori kertoo syyllistyneensä rikokseen, joka on käsitelty tai joka on käsittelyssä poliisilla tai jossain oikeusasteissa, on poliisia hyvä konsultoida nuoren kertomasta asian todenperäisyyden varmistamiseksi. Poliisille voi myös antaa lisätietoja epäiltyyn rikokseen liittyen, mikäli niitä on.

Syömisen haasteet nuorella

Huoli nuoren syömisen haasteista voi herätä esimerkiksi muuttuneesta syömiskäyttäytymisestä, erittäin rajoittuneesta syömisestä tai nuoren painon muutoksista. Syömisen haasteet eivät aina näy ulospäin. 
Syömisen haasteita on aina syytä arvioida terveydenhuollossa

• Ilmaise huolesi nuorelle. Kerro huomioistasi liittyen syömiseen.
• Ole kiinnostunut nuoren kokemuksesta, vaikka nuori ei pystyisikään avoimesti siitä kertomaan. Nuoren vastaukset voivat jäädä epämääräisiksi.
• Kysy millaisia tunteita ja ajatuksia syöminen herättää
• Ilmaise halusi auttaa.

Nuori satuttaa itseään

Itsetuhoisuus tarkoittaa itsensä vahingoittamiseen liittyviä ajatuksia tai tekoja. Suomalaisista noin joka viides ja nuorista aikuisista joka kolmas kertoo, joskus elämänsä aikana ajatelleensa vakavasti itsemurhaa. Itsetuhoisuuden taustalla voi olla monenlaisia syitä ja altistavia tekijöitä, kuten mielenterveydenhäiriöt tai elämän tilanne muutokset. Itsensä vahingoittaminen ei ole aina kuolemaan tähtäävää vaan se voi olla haitallinen tunteensäätelykeino. Itsetuhoisuuteen kannattaa aina hakea apua

• Itsetuhoisuudesta on turvallista puhua ja kysyä suoraan.
• Puheeksi otto ei lisää itsemurhan riskiä.
• Ota itsetuhoiset puheet todesta. Älä kyseenalaista.
• Pysy rauhallisena.
• Itsetuhoisuudesta on tärkeää kertoa huoltajalle, kun kyseessä on alaikäinen.

Nuori itkee

Nuoren elämässä tunnekuohut ovat yleisiä, eikä itkeminen aina tarkoita, että nuorella olisi hätä tai asiat huonosti. Aikuisen on kuitenkin syytä ottaa selville, mikä itkun syynä on ja kohdata itkevä nuori.

• Mikäli haluaisit lohduttaa itkevää nuorta kosketuksen avulla, esimerkiksi halaamalla, voit kysyä ja varmistaa nuorelta sopiiko tämä hänelle.
• Kysy lempeästi onko kaikki kunnossa ja haluaako hän puhua tai kertoa, mikä hätänä.
• Jos nuori ei halua puhua tai pysty itkultaan puhumaan, älä pakota häntä. Kerro, että olet tarvittaessa paikalla ja valmis auttamaan myöhemminkin, mikäli hän haluaa palata aiheeseen.

Nuoren uupumus

Nuoren uupumusta voi olla vaikea huomata. On olemassa kuitenkin muutamia oireita, jotka voivat viitata nuoren uupumukseen. Uupumus voi näkyä fyysisinä oireina kuten esimerkiksi pitkäaikaisena väsymyksenä, päänsärkyinä, vatsavaivoina, univaikeuksina tai ruokahalun muutoksina. Fyysisten oireiden lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota myös, jos nuori vetäytyy entistä enemmän sosiaalisista tilanteista, menettää kiinnostuksensa harrastuksiin tai ystäviin tai on tavallista ärtyneempi tai ahdistuneempi. Myös mielialan vaihtelut kuten masentuneisuus ja toivottomuuden tunne voivat olla merkkejä uupumuksesta.

Nuoren yksinäisyys

Yksin jääminen voi olla kipeä kokemus nuorelle. Jos nuori viettää paljon aikaa yksinään, tulisi aikuisen huomioida tilanne ja koittaa ottaa asia esille nuoren kanssa. Yksinäisestä nuoresta voi tuntua helposti siltä, ettei kukaan ymmärrä häntä. Aikuisen tulee osoittaa olevansa nuoren tukena, painostamatta uusien ystävien hankkimiseen.

Ihmissuhteisen rakentuminen on aina vastavuoroista ja vaatii myös oma-aloitteisuutta. Nuoren kanssa voi hienovaraisesti keskustella erilaisista mahdollisuuksista rakentaa uusia ihmissuhteita. Esimerkiksi uuden harrastuksen avulla nuori voi löytää omaan elämäänsä sellaisia ihmisiä, joilla on samanlaisia mielenkiinnonkohteita elämässään.

• Ole luotettava aikuinen: Näytä, että olet saatavilla ja kiinnostunut nuoren hyvinvoinnista. Ole läsnä ja avoin kuuntelemaan ilman arvostelua tai painostusta.
• Keskustele avoimesti: Kysy nuorelta hänen tuntemuksistaan ja kuuntele häntä aktiivisesti. Vältä antamasta liian nopeasti neuvoja; sen sijaan anna hänen puhua vapaasti ja tuntea, että hänen tunteensa ovat arvokkaita.
• Auta löytämään yhteisö: Kannusta nuorta osallistumaan harrastuksiin tai ryhmätoimintaan, jossa hän voi tavata uusia ihmisiä ja löytää samanhenkistä seuraa. Voit auttaa nuorta tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteita sekä löytämään ympäristöjä, joissa näitä taitoja arvostetaan.
• Tarjoa tilaisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen: Mikäli mahdollista, luo nuorelle mahdollisuuksia tutustua uusiin ihmisiin yhteisessä ympäristössänne.

Nuoren suru

Nuori voi surra monenlaisia asioita ja on tärkeää muistaa, että ei ole oikeaa eikä väärää tapaa käsitellä surua. Monet eri tekijät vaikuttavat siihen, miten lapsi tai nuori menetyksen kokee ja millaista tukea hän surussaan tarvitsee. Tärkeintä on kuitenkin ottaa nuoren suru vakavasti, olla läsnä ja osoittaa myötätuntoa.

• Pelkkä läsnäolo voi auttaa nuorta. On hyvä kysyä nuoren omista toiveista.
• Mikäli haluaisit lohduttaa surevaa nuorta kosketuksen avulla, esimerkiksi halaamalla, voit kysyä ja varmistaa nuorelta sopiiko tämä hänelle.
• Kunnioita nuoren tunteita. Älä vähättele nuoren tunteita tai sano, että "kaikki on pian paremmin." Anna hänen surra omalla tavallaan.

Nuori on kokenut jotain traumaattista

Trauma on voimakas emotionaalinen reaktio, joka syntyy, kun henkilö kokee tai todistaa uhkaavan tai vahingoittavan tapahtuman. Se voi vaikuttaa syvästi nuoren mielenterveyteen ja käyttäytymiseen. Trauma voi ilmetä monin eri tavoin, kuten ahdistuksena, masennuksena, univaikeuksina tai fyysisinä oireina. On tärkeää ymmärtää, että jokainen nuori reagoi traumaattisiin kokemuksiin eri tavoin. Nuoren tukeminen trauman jälkeen vaatii herkkyyttä, empatiaa ja asianmukaista ohjeistusta.

• Anna nuorelle tilaa puhua kokemuksistaan ilman keskeytyksiä, mikäli hän on valmis puhumaan asiasta.
• Varmista, että nuori tuntee olonsa turvalliseksi. Tämä voi tarkoittaa fyysistä turvallisuutta, kuten rauhallista ympäristöä, tai emotionaalista turvallisuutta, kuten luottamuksellisuutta.
• Muista, että traumaattisten kokemusten käsittely vie aikaa. Älä painosta nuorta puhumaan tai toimimaan nopeammin kuin hän on valmis.
• Kysy nuorelta, mitä hän tarvitsee tai miten voit parhaiten tukea häntä. Tämä voi auttaa nuorta tuntemaan, että hänellä on kontrollia tilanteessa.
• Jos nuori tarvitsee enemmän tukea kuin mitä voit tarjota, ohjaa hänet mielenterveysalan ammattilaisen luo.

Nuoren jännittäminen

Jännittäminen on osa elämää ja lähes kaikki kokevat sitä joskus. Sosiaalisessa jännittämisessä on kyse siitä, että toisten huomion kohteena oleminen pelottaa tai ahdistaa. Sosiaalinen jännitys oireilee fyysisinä ja ajatteluun liittyvinä oireina, jotka voivat johtaa toimintakyvyn laskuun tai pelottavien tilanteiden välttelyyn.

• Kerro nuorelle jännityksen ja ahdistuksen olevan normaaleja tunteita
• Jos pyrit auttamaan nuorta ahdistuksen/jännityksen hetkellä kysy nuorelta, mikä auttaisi nuorta rauhoittumaan tilanteessa.
• Ensisijaisesti etsikää keinoja sietää tunnetilaa tilanteesta poistumatta!
• Jos nuori on tuttu, käy tilanne läpi nuoren kanssa jälkikäteen. Nuoren itsetuntemus ja tunnesäätelytaidot vahvistuvat, kun nuori tulee tietoisemmaksi itseään auttavista keinoista.

Epäily mielenterveyden haasteista nuorella

Nuorten kokemat mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet viime vuosina erilaisista syistä. Mielenterveyteen liittyvät oireet saattavat tulla näkyville missä tahansa ympäristössä, jossa nuoret toimivat. Nuori voi kokea esimerkiksi ahdistusta, pelätä sosiaalisia tilanteita tai uupua opiskelussa.

• Ota asia puheeksi ilmaisemalla oma huolesi tai havaintosi. Esimerkiksi: ”Olen huomannut, että olet ollut viime aikoina apeampi kuin ennen / väsyneempi / usein vihaisen oloinen. Oletko huomannut tätä itse?”
• Jos nuori ei halua kertoa tilanteestaan sinulle, voit kysyä onko nuorella joku luottoaikuinen. Lisäksi voit muistuttaa saatavilla olevista ammattilaisista, joiden tehtävä on nuoren hyvinvoinnin tukeminen. Jos mahdollista, voit lupautua auttamaan sopivan tuen löytämisessä. Tilanteeseen sopivia ammattilaisia ovat esimerkiksi koulukuraattori, oppilaitoksen psykologi, etsivä nuorisotyöntekijä, nuoriso-ohjaaja tai nuorten parissa toimivan järjestön kohtaamispaikan työntekijä.
• Tarvittaessa ota yhteyttä alaikäisen nuoren huoltajiin.

Nuorella on todettu neuropsykiatrisia piirteitä

Neuropsykiatrisilla piirteillä tarkoitetaan esimerkiksi keskittymisen, toiminnanohjauksen tai tarkkaavuuden pulmia, poikkeavuuksia aistihavainnoissa tai vaikeuksia sosiaalisten tilanteiden hahmottamisessa. Kyseessä ei ole mielenterveyden häiriö vaan joukko synnynnäisiä erityispiirteitä. Suurin osa piirteistä ei näy päälle päin. Nuori on voinut saada esimerkiksi ADHD- tai autismidiagnoosin. Sana neuropsykiatrinen lyhennetään tässä yhteydessä usein muotoon nepsy.

• Voit kysyä nuorelta, miten neuropsykiatriset piirteet näkyvät ja vaikuttavat juuri hänen kohdallaan teidän yhteisessä toiminnassanne. Voit kysyä esimerkiksi, millaisia vahvuuksia ne ovat tuoneet nuorelle, mitkä asiat kuormittavat erityisesti, mitkä asiat tuntuvat hankalilta sekä millaisia toimintamalleja ja tukea nuori toivoisi?
• Jos olet nuoren ohjaaja tai opettaja, pohdi miten voit omassa toiminnassasi huomioida nuoren erityistarpeet. Voitko esimerkiksi lisätä ennakoitavuutta tai selittää auki toimintatapoja, joita helposti pidetään itsestään selvinä?

Nuori kertoo omasta diagnoosistaan tai sairaudestaan

Nuori saattaa jossakin tilanteessa kertoa omasta diagnoosistaan tai sairaudestaan. Nuorella saattaa olla toive yksilöllisen tilanteen huomioimisesta ja tarvittaessa tukitoimista.

• Kiitä nuorta luottamuksesta – hän on kertonut sinulle hyvin henkilökohtaisen asian. 
• Kysy nuoren toiveista ja tarpeista sekä tarvittavista tukitoimista yhteisessä ympäristössänne.
• Jos toimintaympäristön kannalta on olennaista tietää, voit kysyä nuorelta millaisia tukipalveluita tai millaista hoitoa hän saa.  
• Jos nuoren kertomus esimerkiksi jostakin tietystä sairaudesta aiheuttaa sinulle hankalia tunteita, vältä tuomasta niitä esille nuorelle. Selvitä tarvittaessa itsellesi sopiva paikka keskusteluun ja tukeen.

Nuorella on paniikkikohtaus

Paniikkikohtaus on äkillinen voimakas pelko- tai ahdistuskohtaus, jonka yhteydessä ilmenee erilaisia fyysisiä oireita. Paniikkikohtauksen oireita ovat esimerkiksi sydämentykytys, hikoilu, vapina, hengenahdistus, pahoinvointi ja huimaus. Kohtaukselle on ominaista, että oireet ja tuntemukset kehittyvät aina äkillisesti ja voimistuvat nopeasti. Mikäli nuorella esiintyy paniikkikohtauksia usein tai hän välttelee asioita paniikkikohtauksen pelossa, nuorta voi ohjata ottamaan yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen esimerkiksi oppilaitoksessa.

Paniikkikohtaus voi olla vaikeaa tunnistaa, sillä siihen liittyy usein erilaisia fyysisiä oireita. Mikäli voidaan todeta, että kyseessä on paniikkikohtaus (esimerkiksi nuori osaa kertoa vastaavaa tapahtuneen aiemminkin), toimi seuraavasti:

• Ohjaa nuori mahdollisuuksien mukaan rauhalliseen tilaan. Muista pysyä itse rauhallisena!
• Sanoita nuorelle sitä, että kyseessä on paniikkikohtaus. Rauhoittele kertomalla, että kohtaus menee ohi eikä ole vaarallinen.
• Tarvittaessa ohjaa nuoren hengitystä rauhallisemmaksi niin, että hengitätte yhdessä syvään muutamia kertoja.
• Kiinnitä nuoren huomio muualle esimerkiksi jutustelemalla nuoren kiinnostuksen kohteista tai ympäröivästä tilanteesta, kunnes nuori rauhoittuu.
• Paniikkikohtausta edeltävän tilanteen voi saattaa loppuun mahdollisuuksien mukaan paniikkikohtauksen mentyä ohi. Nuoren huoltajiin tulee tarvittaessa ottaa yhteyttä paniikkikohtauksen jälkeen.

Puhumattomuus nuorella

Kysymyksiin vastaamattoman nuoren kohtaaminen voi tuntua hämmentävältä ja turhauttavaltakin. On hyvä tiedostaa, että puhumattomuuden taustalla voi olla useita selittäviä tekijöitä ja myös esim. ahdistuneisuus tai puhumisen pelko. Tällöin nuori ei jätä vastaamatta kiusallaan vaan keinottomuuttaan tai yrittäessään pärjätä vaikeiden tunteiden kanssa. Nuori voi tarvita myös hoidollista apua, jossa puhumista harjoitellaan pienin askelin, ja nuoren voi ohjata ottamaan yhteyttä esimerkiksi opiskeluhuoltoon.

• Luo hyväksyvä ja turvallinen ilmapiiri. Ilmaise, että nuori voi puhua sitten kun siihen on valmis.
• Puutu mahdolliseen kiusaamiseen ja ulkopuolelle jättämiseen
• Ihmettele, pohdi ääneen, jatka keskustelua neutraalisti eteenpäin, jos vastaaminen ei onnistu.
• Suhtaudu myönteisen neutraalisti kaikkeen kommunikaatioon ja sen yrityksiin.
• Tue osallistumista eri keinoin esim. kirjoittamalla, osoittamisella, kuvavaihtoehdoilla, salli kaverin käyttö avuksi puhumiseen.
• Jos kohtaat puhumatonta nuorta ryhmän kanssa, jaa isoa ryhmää mieluiten pienempiin joukkoihin. Järjestä tarvittaessa rauhallisia kahdenkeskisiä hetkiä esimerkiksi tekemisen parissa, jolloin puhuminen voi olla helpompaa.
• Vältä nuoren asettamista huomion keskipisteeksi ja vältä tarvittaessa myös suoraa katsekontaktia.
• Muista, että vaikeammissa tapauksissa tilanteiden harjoittelu tapahtuu suunnitelmallisesti nuoren ja ammattilaisen kanssa, ei väkisin hankaliin tilanteisiin viemällä tai pakottamalla.

Nuorella on kuolemaan liittyviä puheita

Nuoren kuolemaan liittyvät puheet tulee aina ottaa vakavasti. Keskustelu nuoren kanssa kannattaa toteuttaa sellaisessa tilanteessa ja tilassa, jossa nuoren kanssa on mahdollista keskustella rauhassa. Keskustelun tarkoituksena on selvittää, onko nuori akuutisti itsemurhariskissä. 

Kuolemaan tai itsemurhaan liittyvät puheet eivät aina tarkoita sitä, että nuori toteuttaisi itsemurhaa. Kuolematoiveista ja itsemurhasta puhuminen eivät lisää riskiä siihen, että nuori toteuttaisi suunnitelmansa. On tärkeää puhua asioista suoraan.

• Selvitä, onko nuori akuutisti itsemurhariskissä
• Kysy nuorelta avoimia kysymyksiä ja uskalla tarttua aiheeseen
• Ole yhteydessä huoltajiin ja ohjaa nuori avun piiriin, kuten terveyskeskukseen tai opiskeluhuoltoon
• Jos nuorella on suunnitelma itsemurhan toteuttamiseksi, toimi välittömästi ja varmista, että nuori saa tarvittavaa apua
• Tarvittaessa tee lastensuojeluilmoitus.

Kiusaaminen

Kiusaamista on, kun samalle henkilölle aiheutetaan toistuvasti ja tahallisesti pahaa mieltä. Kiusaaminen voi ilmetä monin eri tavoin, kuten fyysisenä, henkisenä tai sosiaalisena kiusaamisena. Kiusaaminen voi tulla ilmi kiusatun tai jonkun muun kertomana tai kiusaamistilanteen havaitsemisesta. Kiusaamista tapahtuu usein myös älylaitteiden välityksellä. Kiusaaminen on ilmiö, joka vaikuttaa koko ryhmään. Kiusatun ja kiusaajan lisäksi osallisena kiusaamisessa ovat muut ryhmän jäsenet, jotka tietävät kiusaamisesta.

Kiusaamiseen on aina syytä suhtautua vakavasti ja ottaa asia puheeksi kaikkien osapuolien kanssa.

• Keskustele kiusatun ja kiusaajien kanssa erikseen. Tarkoituksena on selvittää kaikkien osapuolten näkemys tilanteesta. Tämän jälkeen on hyvä järjestää yhteiskeskustelu, jossa sovitaan kiusaamisen päättymisestä sekä yhteisistä pelisäännöistä jatkon kannalta.
• Kiusaamisesta ja sen selvittämisestä on aina hyvä olla yhteydessä kaikkien osapuolien huoltajiin.
• Selvittämisen jälkeen kiusaamiseen on hyvä palata jonkin ajan kuluttua ja varmistaa kiusatulta, että kiusaaminen on päättynyt. 
• Nuorten kanssa on hyvä keskustella kiusaamisesta myös yleisellä tasolla ja sopia kiusaamiseen liittyvistä pelisäännöistä yhteisessä ympäristössänne.

Nuori kertoo vuorovaikutushaasteista kotona tai perheessä

Perheen vuorovaikutushaasteet voivat ilmetä monin eri tavoin, kuten riitoina, väärinymmärryksinä ja tunteiden ilmaisun vaikeuksina. Nuori voi kertoa näistä itse tai huoli voi herätä jonkin nuoren kertoman perusteella. Näitä haasteita voi olla vaikea tunnistaa, mutta yleisiä merkkejä ovat esimerkiksi jatkuvat konfliktit, vähäinen keskustelu ja jonkun perheenjäsenen tunne siitä, ettei tule kuulluksi. Vuorovaikutushaasteet voivat johtua monista syistä, kuten stressistä, mielenterveysongelmista tai perheenjäsenten erilaisista kommunikaatiotyyleistä. On tärkeää huomata, että jokaisella perheellä on omat ainutlaatuiset vuorovaikutustapansa, haasteensa ja tarpeensa.

• Keskustele nuoren kanssa siitä, mistä huolesi on herännyt. Vältä syyttelyä ja keskity sen sijaan ymmärtämään nuoren näkökulmaa.
• Tarjoa tukea ja apua, mutta älä pakota nuorta puhumaan, jos hän ei ole valmis.
• Jos tilanne vaatii, ohjaa nuori ja perhe tarvittavien palveluiden piiriin, kuten perheneuvolaan tai mielenterveyspalveluihin.

Nuori saattaa haluta kertoa omasta sukupuoli-identiteetistään esimerkiksi tilanteessa, jossa ryhmäjaot tai muut toimintamallit perustuvan perinteiseen kahtiajakoon tyttöihin ja poikiin (esimerkiksi pukuhuoneisiin jakautuminen). Sukupuoli on moninainen ilmiö. Sukupuoli ei ole jaettavissa kahteen selvästi toisistaan erotettavaan sukupuoleen, vaan sukupuolen ilmenemismuodot ovat moninaisemmat. Sukupuolen moninaisuus sisältää sekä sukupuolivähemmistöt että sukupuolienemmistöt.

• Kiitä nuorta luottamuksesta – hän on kertonut sinulle hyvin henkilökohtaisen asian.
• Kysy nuoren toiveista ja tarpeista teidän yhteisessä ympäristössänne.
• Kysy nuorelta, millä nimellä hän haluaa itseään kutsuttavan.
• Voit myös kysyä nuorelta, tarvitseeko hän asiaan liittyen lisää tietoa tai tukea.
• Jos nuoren kertomus aiheuttaa sinulle hankalia tunteita, vältä tuomasta niitä esille nuorelle. Selvitä tarvittaessa itsellesi sopiva paikka keskusteluun ja tukeen.

Seksuaalinen suuntautuminen on ominaisuus, joka kertoo siitä, keneen ihminen ihastuu, rakastuu, tuntee emotionaalista ja/tai eroottista vetovoimaa vai tunteeko keneenkään. Seksuaalinen suuntautuminen määritellään yleisimmin tunteiden kohteen ja oman sukupuolen perusteella.

• Kiitä nuorta luottamuksesta – hän on kertonut sinulle hyvin henkilökohtaisen asian.
• Kysy nuoren toiveista ja tarpeista yhteisessä toimintaympäristössänne.
• Voit myös kysyä nuorelta, tarvitseeko hän asiaan liittyen lisää tietoa tai tukea.
• Jos nuoren kertomus aiheuttaa sinulle hankalia tunteita, vältä tuomasta niitä esille nuorelle. Selvitä tarvittaessa itsellesi sopiva paikka keskusteluun ja tukeen.

Lastensuojeluilmoitus tulee tehdä lapsesta ja nuoresta, lastensuojelun tarve tulee selvittää. Ilmoitusvelvollisuus koskee lastensuojelulain §25. pykälässä mainittuja tahoja. Lastensuojeluilmoitus tulee tehdä vaitiolovelvollisuudesta huolimatta (pois lukien pappien rippisalaisuus). Vain yksityishenkilö voi tehdä lastensuojeluilmoituksen nimettömänä. Lastensuojeluilmoituksen tekee aina se henkilö, jolla huoli lapsen tilanteesta herää. Ilmoituksen tekemistä ei voi siirtää toiselle henkilölle.

Lastensuojeluilmoituksen tekemisen jälkeen ilmoituksen tekijään ei välttämättä olla yhteydessä eikä hänelle kerrota, aiheuttaako lastensuojeluilmoitus tukitoimia perheessä. Mikäli huoli nuoren tilanteesta jatkuu, ilmoituksen voi tehdä uudelleen. Lastensuojelua on mahdollista myös konsultoida ennen ilmoituksen tekemistä ilman nuoren tietojen luovuttamista.

• Keskustele nuoren kanssa huolestasi, mikäli se on mahdollista. Kerro, että olet tekemässä lastensuojeluilmoituksen sekä sen, mitä lastensuojeluilmoitus tarkoittaa. 
• Mikäli se on nuoren edun mukaista eikä vaaranna lapsen turvallisuutta, ole yhteydessä nuoren huoltajiin ennen lastensuojeluilmoituksen tekemistä.
• Tee ilmoitus oman kuntasi hyvinvointialueen sosiaaliviranomaiselle. Kiireellisissä tapauksissa ilmoitus tulee tehdä puhelimitse hyvinvointialueen sosiaalipäivystykseen tai hätänumeroon 112. Ajantasaiset yhteystiedot löydät nuoren asuinkunnan hyvinvointialueen sivuilta
• Mikäli on epäily, että nuori on joutunut rikoslain 20. luvussa mainittujen rikosten kohteeksi tai sellaisten rikoslain 21. luvussa mainittujen rikosten kohteeksi, joista säädetty maksimirangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta, ilmoittajan on tehtävä ilmoitus myös poliisille.