Artikkeli | 24.11.2022

Vammaissosiaalityössä kiehtovat asiakaskunta ja jatkuva kehittyminen

Leena Köykkä työskentelee vs.johtavana sosiaalityöntekijänä Tampereen kaupungin vammaispalveluissa. Hän aloitti sosiaalityöntekijän tehtävissä 35 vuotta sitten, ja siinä ajassa maailma on ehtinyt muuttua. Silti työ vammaissosiaalityön parissa edelleen vetää Leenaa puoleensa.

– Tämän työn kulmakivinä ovat asiakaskunta ja asiakastyö. Jos en pitäisi tätä työtä tärkeänä, en olisi täällä töissä, Leena tiivistää ajatuksensa.  

Kun Leena aloitti työt Tampereen kaupungin vammaispalveluissa, hän oli silloin järjestyksessään kolmas sosiaalityöntekijä. Tarkoituksena oli lähteä tuottamaan sosiaalipalveluja viittomakielellä. Viittomakielisyydestä on sittemmin tullut hänen erikoisalaansa, sillä Leena on pääsääntöisesti työskennellyt koko uransa viittomakielisten ja kuulo-näkövammaisten kanssa. 

35 vuoteen mahtuu monenlaisia käänteitä, ja eri tehtävänkuvia on Leenalle ehtinyt vuosien varrella kertyä huikaiseva määrä. Leena tiivistää monipuolisen työhistoriansa yhteen lauseeseen: 

– Olen ollut urani varrella mukana hankkeissa, jotka ovat käynnistäneet jotain uutta. 

Uusien palvelujen kehittämistä 

Leenan aloittaessa työt vammaissosiaalityön parissa samoihin aikoihin tuli voimaan uusi vammaispalvelulaki, ja uutena asiana laissa säädettiin tulkkauspalveluista. Tähän kehittämistyöhön Leena pääsi Tampereen kaupungilla alusta alkaen mukaan. 

– Olen tavallaan jo aikoinaan tehnyt pohjustavaa työtä hyvinvointialuetta ajatellen, kun vuonna 2003 aloimme tehdä Länsi-Suomen lääninhallituksessa kartoitusta Pirkanmaan kuntien tulkkauspalveluista. Raportin ja siitä saatujen tulosten perusteella saimme kilpailutettua tulkkipalvelut 13 pirkanmaalaisen kunnan kanssa. Uuden välitysjärjestelmän avulla saimme huomattavan parannuksen tulkkipalveluihin, ja lopputulos sai hyvän vastaanoton, Leena kertoo. 

Lisäksi Leena on ollut käynnistämässä Tampereelle muun muassa etätulkkauspalvelua kuvapuhelimen avulla yhdessä Kuurojen Liiton ja muiden järjestöjen avulla, toiminut kommentoivassa roolissa lainsäädäntötyössä tulkkipalvelujen siirtyessä Kelalle sekä kehittänyt sähköisen asioinnin ja puolesta-asioinnin prosesseja alusta alkaen.  

– 35 vuodessa olisi ollut kyllä mahdollisuuksia lähteä muuallekin töihin, mutta sellainen ei ole käynyt mielessä, sillä työnantaja on aina tarjonnut kehittymismahdollisuuksia, Leena tiivistää. 

Työyhteisön tuki ensiarvoisen tärkeää 

Kiinnostus alaa ja työtä kohtaan ei ole suinkaan ainoa asia, joka saa jaksamaan työssä. Tärkeänä tekijänä Leena nostaa myös työyhteisön.  

– Lähiesihenkilönä koen olevani siitä onnellisessa asemassa, että minulla on upea, kasvava ja kehittyvä työyhteisö. Tämän alan työhön ei voi tulla niin, että osaisi kaiken valmiiksi, vaan pitää jatkuvasti opetella uutta. Tämä on kova pesti, jos työyhteisöltä ei saa tukea, Leena painottaa. 

Leena viittaa tällä lainsäädännön monipolviseen kokonaisuuteen, jossa riittää jatkuvasti uutta opeteltavaa ja miettimistä, miten eri lakeja sovelletaan käytäntöön. Vammaissosiaalityön asiakastilanteissa tarvitaan toisaalta rutkasti erilaista erityisosaamista, ja tätä haastetta on ratkottu yhdessä koko työyhteisön voimin.  

– Uusien työntekijöiden myötä meille on tullut uutta osaamista ja taitoa työyhteisöön, ja me myös edellytämme täällä oman erityisosaamisen jakamista muille esimerkiksi tietoiskuin, Leena kertoo. 

Lain reunaehdot ja resurssit 

Vammaissosiaalityö on Leenan mukaan tasapainoilua lainsäädännön ja resurssien kanssa.  

– Haluaisimme itse toki tarjota vaikka mitä palveluja, mutta laki antaa rajat, samoin organisaation omat resurssit. Näiden kanssa painiminen on arkeamme. Me emme valitettavasti ole sellainen toimisto, että myönnämme kaikille kaikkea, ja se ei ole helppoa. Meidän tehtävämme on katsoa asiakkaan tilanne ja se, mitä lainsäädäntö siihen sanoo, Leena selittää. 

Vammaispalvelujen ala suuressa muutoksessa 

Hyvinvointialueelle siirtyminen Leenan mukaan sekä haastaa että kiehtoo. 

– Elämme todella isossa muutostilanteessa. Organisaatio vaihtuu, ja jatkossa vammaispalvelut ovat Pirkanmaan hyvinvointialueella ikäihmisten ja vammaisten palvelujen palvelulinjalla. Myös päällikkötason ihmisiä vaihtuu. Lähiesihenkilönä minun tehtäväni on pitää työntekijäni ajan tasalla muutoksesta, Leena toteaa. 

– Toisaalta myös vammaispalveluja koskevaan lainsäädäntöön ollaan tekemässä valtavaa uudistusta tällä hetkellä. Eduskunnan käsittelyssä on uusi vammaispalvelulaki. Tämän lakiuudistuksen keskeisiä punaisia lankoja ovat osallisuuden tukeminen, kommunikaation laaja huomioiminen ja lakiuudistuksessa on nostettu lapset ja nuoret keskiöön, näitä pidän erittäin tärkeinä kulmakivinä lakiuudistuksena. Tässä on meillä valtavasti myös uutta opeteltavaa, kunhan uusi laki aikanaan astuvat voimaan. 

Yhdenvertaisuus huomioitava peruspalveluissa 

Vammaissosiaalityön asiakaskunta ja asiakkaiden tarpeet ovat Leenan mukaan hyvin moninaisia, ja palvelutarvetta on siksi pyrittävä aina katsomaan yksilöllisesti. Tähän Leena toivoo jatkossakin kiinnitettävän huomiota. 

– Haaste hyvinvointialueella tulee olemaan se, miten saadaan hyviä palveluja heille, joilla niihin lain nojalla on oikeus. Palvelurakenteet eivät toisinaan kohtaa ihmisten tarvetta, eikä palvelujen räätälöinti ole aina kovin helppoa. 

– Toisaalta tärkeää on huomioida yleinen saavutettavuus myös peruspalveluissa. Yhdenvertaisuuden pitää toteutua muutenkin kuin vammaispalveluissa. Ei voida vain ajatella, että vammaispalveluita käyttävät asiakkaamme ovat oma erityinen ryhmänsä, joka tarvitsee erityisiä palveluja.