Artikkeli | 28.10.2022

Sosiaaliohjaaja kohtaa työssään asioita, joita tapahtuu meille kaikille

Katriina Mikkonen työskentelee sosiaaliohjaajana Lempäälän kunnan perhepalveluissa. Sosionomiksi kouluttautunut Katriina on ensimmäiseltä koulutukseltaan lähihoitaja, ja hän toteaa tämän olleen hyvä polku nykyiseen työhön, sillä työ päivähoidossa johti lopulta perhetyön pariin. Katriina tiesi jo lapsena haluavansa työskennellä ihmisten parissa.

Sosiaaliohjaajan työ on sosiaalihuoltolain mukaista perhetyötä. Perhetyössä Katriina Mikkosen mukaan keskitytään vanhempien ohjaukseen, erilaisiin arjen haasteisiin sekä lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen tukemiseen. Perheet tulevat palvelun piiriin jossakin haastavassa tilanteessa, johon perheohjauksen moniammatillinen tiimi hyppää mukaan auttamaan. Tavanomaisen perhetyön lisäksi Katriinan työnkuvaan kuuluu myös nepsy-ohjausta sekä parisuhdetyötä. 

Katriina toteaa, että auttamistyö on aina prosessi, jolla on alku, työskentelyvaihe ja lopetus. 

– Alkuvaiheessa ihmisellä on yleensä aina kaksi asiaa päällimmäisinä mielessä. Toivo ja ajatus siitä, voisiko joku auttaa minua, ja toisaalta pelko siitä, ettei tästä kuitenkaan ole mitään hyötyä. Ammattilaisen tehtävänä on saada asiakas uskomaan, että tästä voisi olla hyötyä perheelle.  

Kaikki lähtee kohtaamisesta 

Sosiaaliohjaajan työssä on saatava luotua luottamuksellinen suhde asiakkaan kanssa, ja Katriinan mukaan kaikki perustuu ihmisen kohtaamiseen. Sosiaaliohjaajalta vaaditaankin Katriinan mukaan ennen kaikkea kohtaamisen taitoa. 

– Kohtaaminen on kaikki kaikessa, sillä jos ihminen ei koe tulevansa kuulluksi ja nähdyksi, mikään ei voi edes alkaa. Pitää myös sietää epävarmuuden ja riittämättömyyden tunnetta. Meillä ei ole valmiita vastauksia, ja kysymyksiä on usein paljon enemmän kuin vastauksia.  

Lisäksi sosiaaliohjaajan työ vaatii Katriinan mukaan hyvää itsetuntemusta. 

– Pitää olla tietoinen omista tunteistaan. Ihmisen hätä menee helposti omaan kehoon, ja siksi pitää osata nollata omat tunteensa ja ajatuksensa ja myös tuntea omat rajansa. 

Sosiaaliohjaaja johtaa prosessia – muutos lähtee asiakkaasta 

Keskeistä perhetyössä on Katriinan mukaan ymmärtää, että muutos lähtee ihmisestä itsestään. 

– Asiakas itse määrittelee muutosprosessille tavoitteen, jotta hän sisäistää, mitä asioita halutaan edistää. Prosessin pitää olla läpinäkyvä ja selkeä. Perhetyössä ihmiset ovat yleisesti ottaen aina motivoituneita edistämään asioitaan, koska ovat itse alun alkaenkin lähteneet hakemaan apua. Tästä syystä onkin tärkeää, että apua on saatavilla silloin, kun sitä kokee tarvitsevansa. 

– Ammattilainen on ikään kuin työväline asiakkaalle, mutta prosessi on asiakkaan oma. Myös ammattilaisen pitää ymmärtää, ettei ihmistä voi muuttaa miksikään toiseksi. On mentävä kuoppaan asiakkaan luokse ja rakennettava tikapuut sieltä pois asiakkaan omien vahvuuksien varaan.  

Katriina lisää, että Lempäälässä on tehty paljon kehittämistyötä palvelujen ja prosessien parantamiseksi. Hän selittää prosessia auki: kun ihminen lähtee hakemaan apua, sosiaaliohjaajan tehtävänä on lähteä keräämään ympärille ne ammattilaiset, jotka voisivat auttaa perhettä heidän haasteissaan. Katriina painottaa, ettei asiakkaan pidä kokea joutuvansa itse hoitamaan prosessia. 

– Perhetyön ammattilaisena minun tehtäväni on johtaa prosessia. Vuorovaikutuksen pitää toimia sekä asiakkaan että yhteistyötahojen suuntaan. Mitä haastavampi perheen elämäntilanne on, sitä enemmän tarvitaan eri ammattilaisia ympärille. 

Sosiaaliohjaajan työ on vastavuoroista 

Katriina kertoo, että sosiaaliohjaajan työ on kiinnostavaa siksi, että siinä voi oppia paljon paitsi itsestään myös ihmisten elämistä ja erilaisista tilanteista. 
Sosiaaliohjaaja katsoo asiakkaan tilannetta ulkopuolisen silmin. 

– Työssämme kohtaamme sellaisia asioita, joita tapahtuu meille kaikille. On hienoa aina huomata, kun asiakas tekee jonkin oivalluksen omassa arjessaan ja saa asioita muuttumaan. Toivon säilyttäminen on olennaista.  

Sosiaaliohjaajan työ on myös erittäin itsenäistä, ja siksi Katriina huomauttaakin, että etenkin aloittelevan sosiaaliohjaajan on pystyttävä tukeutumaan muihin ammattilaisiin. 

– On tärkeää, ettei jää yksin, ja siksi työyhteisön merkitys tässä on tosi suuri. Työyhteisön tuki on tärkeä myös siksi, että voi reflektoida omaa tekemistään. Tällä pystytään myös varmistamaan palvelun laatu asiakkaalle. 

Sosiaaliohjaajan työssä pitää Katriinan mukaan muistaa, että muutostyö vaatii aikaa. Tämä on myös työn haastava puoli.  

– Muutokset ovat pitkiä prosesseja ihmisen elämässä, ja toisaalta taas uusia asiakkaita olisi jatkuvasti jonoksi asti. Tästä syystä tarvitaan myös kertaluontoista ohjausta ja muita matalan kynnyksen palveluja, sillä asiakkaalta voi puuttua esimerkiksi isovanhemmat ja muu tukiverkosto ympäriltä. Se jo itsessään voi sitten aiheuttaa haasteita. 

Perhetyöhön tarvitaan monenlaista osaamista 

Katriina odottaa kehittämistyön jatkuvan hyvinvointialueella – etenkin, kun alan tulevaisuuteen liittyy myös haasteita. 

– Toivon jatkossa muidenkin hyvinvointialueella hyötyvän Lempäälässä kehittämistämme käytännöistä. Perhetyössä tarvitaan sekä meitä ruohonjuuritasolla työskenteleviä että myös esihenkilöitä, jotka luovat rakenteet ja joilla on ylätason näkemys kokonaisuudesta ja kehityssuunnasta. Sekin on hienoa, että meillä on työntekijöitä tosi erilaisista taustoista. On tervettä, että tulee erilaisia näkemyksiä. 

– Iso kysymys on se, miten saadaan jatkossakin alalle ihmisiä ja miten saadaan ihmiset pysymään alalla. 

Hyvinvointialueuudistuksessa Katriina kertoo keskittyvänsä positiivisiin puoliin. 

– Minusta on positiivinen asia, että kaikille taataan yhdenvertaiset palvelut. Ei minua työntekijänä huolestuta, kyllä tätä varmasti on tarkkaan mietitty ja mietitään jatkossakin. Ihmisten tarpeet ja työ sinänsä tuskin muuttuvat miksikään.