Takaisin

Uutinen 13.9.2023

Kuntavierailujen kuulumisia

Viva-projektin järjestämissä kuntavierailuissa tavattiin huhti-kesäkuussa IPC-ohjaajaksi koulutettuja työntekijöitä kaikilla Sisä-Suomen hyvinvointialueilla. Kuntavierailujen tarkoituksena on tukea työntekijöitä menetelmän käytössä, tarjota mahdollisuus tavata muita koulutettuja sekä edistää menetelmän juurtumista työntekijöiden arkeen.

Tapaamiset antoivat tärkeää tietoa tulevaisuuden juurrutustyöhön. Esiin nousseita asioita käsiteltiinkin jo elokuussa järjestetyissä esihenkilöiden juurrutustiimeissä.

Tapaamiset toteutettiin ensimmäisen kerran lähitapaamisena, mistä tuli paljon positiivista palautetta. Kanta-Hämeen neljään tapaamiseen osallistui yhteensä 33 koulutettua. Pirkanmaalla tapaamisia oli seitsemän ja yhteensä 99 osallistujaa. Etelä-Pohjanmaalla puolestaan tapaamisia oli kolme ja osallistujia yhteensä 26.

Tapaamiset koostuivat yhteisestä keskustelusta. Keskeisiä keskusteluaiheita olivat verkostoituminen, nuorten ohjautuminen IPC-ohjaukseen, yhteistyö ja tuki. Kuntavierailuissa jaettiin paljon kokemuksia, ajatuksia ja hyviä käytäntöjä, mutta myös verkostoiduttiin ja tutustuttiin toisiin.

Verkostoituminen IPC-osaajien kesken on tarpeellista

Verkostoituminen IPC-osaajien kesken nähtiin tarpeellisena ja tärkeänä. Verkostoitumisessa oli hyödynnetty koulutuksen aikaisia menetelmäohjausryhmiä, mutta myös Whatsappia ja Teamsiä alue- tai paikkakuntakohtaisesti. Haasteita verkostoitumiselle aiheutti työntekijöiden vaihtuvuus, pitkä välimatka toisiin IPC-koulutettuihin sekä tietämättömyys alueen muista IPC-koulutetuista. Esihenkilöltä toivottiinkin tietoa IPC-koulutuksen käyneistä työntekijöistä, mutta pohdittiin myös yhdyshenkilön tarvetta.  

Tapaamisessa tuli esille, että IPC:hen soveltuvia nuoria löytyy mm. terveystarkastuksissa, mutta nuoret myös hakeutuivat itse IPC-ohjaukseen. Pidettiinkin tärkeänä, että IPC:stä tiedotettiin säännöllisesti nuoria, huoltajia ja koulun muuta henkilökuntaa, sillä tiedottaminen parantaa nuorten ohjautumista IPC-ohjaukseen. Esiin tuli myös pelko, että tiedottaminen lisää kysyntää niin paljon, että siihen ei pystytä vastaamaan. Tämä pelko ei ollut kuitenkaan toteutunut niillä kouluilla, joilla tiedottamista oli tehty laajasti.

IPC:stä tiedottaminen on tärkeää

Tiedottamisessa oli hyödynnetty Wilma-järjestelmää, vanhempainiltoja, ryhmäyttämispäiviä sekä oppitunteja. Live-tapaamisia pidettiin parhaimpana keinona nuorten tietoisuuden lisäämisessä, sillä samalla voi puhua laajemmin mielenterveysasioista, kuten masennusoireiden tunnistamisesta. Lisäksi tiedottamisessa oli hyödynnetty Viva-projektin tarjoamaa materiaalia, kuten julisteita.

Eri toimijoiden välistä yhteistyötä pidettiin tärkeänä muun muassa nuorten sujuvan ohjautumisen, yhtenäisten ohjautumisprossien ja tiedonkulun näkökulmasta. Sujuva yhteistyö voisi mahdollistaa myös IPC-ohjauksen toteuttamisen toisessa toimipisteessä. Etelä-Pohjanmaalla toimivat konsultaatiotiimit koettiin tukevan IPC:n tekemistä. Yhteistyötä kaivattiin myös lisää muun muassa oppilaitosten kanssa.

Esihenkilön rooli IPC:n käyttöönotossa

On tärkeää, että esihenkilöt ovat tietoisia IPC:stä, IPC on puheissa ja kokousten asialistalla, ja että esihenkilö ymmärtää ja tukee ajankäyttöön ja työnkuvaan liittyvissä asioissa. Esihenkilöiltä toivottiin tukea työtehtävien priorisointiin. Myös velvoitetta tehdä IPC-ohjauksia toivottiin, mutta ei ilman, että aidosti mahdollistetaan IPC-ohjausten tekeminen. Esihenkilöltä toivottiin myös kannustusta osallistua kertauskoulutuksiin osaamisen ylläpitämiseksi.

Työntekijät kaipaavat lisää tietoa IPC-ohjausten määristä ja vaikutuksista. Tätä hankaloittaa useat tietojärjestelmät, yhteisten kirjauskäytäntöjen sekä IDY-koodien puute. IPC toivottiin myös olevan hyvinvointialuetasoista toimintaa ja näkyvän laatukäsikirjoissa, toimintamalleissa ja hoitopoluissa.

Nuorten toipumista tukee IPC-menetelmän käyttö jatkossakin

Menetelmäohjauksen jatkuminen koulutuksen päätyttyä sekä Viva-projektin järjestämät menetelmäohjauskioskit ja muut tilaisuudet koettiin tukevan menetelmän käyttöä. Esiin nousikin pelko, että jos Viva-projektin kaltaista tukea ei ole, menetelmä katoaa.

Kuntavierailujen tarjoama mahdollisuus pysähtyä IPC-menetelmän äärelle, keskustella ja kohdata tuli selvästi tarpeeseen. Ilo oli kuulla, että vaikka haasteitakin IPC:n käyttöön mahtuu, IPC:n hyödyt, nuorilta saama palaute ja nuorten toipumisen näkeminen kannustavat työntekijöitä jatkamaan menetelmän käyttöä ja sovittamista omaan työhön.