Syyhy

Ohje päivitetty 21.3.2024

Sisällysluettelo

1. Tietoa syyhystä

1.1 Tavallinen syyhy
1.2 Karstasyyhy
1.3 Syyhyn tarttuminen
1.4 Löydökset ja diagnoosi

2. Syyhyn hoito

2.1 Lääkkeen valinta
2.2 Permetriinivoide
2.3 Ivermektiinitabletit
2.4 Rikkivaseliini
2.5 Potilasohje

3. Työntekijöiden ja opiskelijoiden syyhytartunnat ja altistuminen syyhylle

4. Avovastaanotot

5. Asumisyksiköt ja vuodeosastot

5.1 Varotoimet ja käsihygienia
5.2 Tavallinen syyhy yksittäisellä henkilöllä
5.3 Karstasyyhy yksittäisellä henkilöllä
5.4 Altistuneiden määrittely ja hoito
5.5 Syyhyepidemia
5.6 Tutkimus- ja hoitovälineiden käsittely
5.7 Siivous, vuode-, pyykki- ja jätehuolto
5.8 Vierailija

6. Päiväkodit ja koulut

1. Tietoa syyhystä

Syyhy on syyhypunkin aiheuttama kutiseva ihotauti. Se voi esiintyä tavallisena syyhynä tai karstasyyhynä. Useimmiten syyhy havaitaan yksittäistapauksena yhdeltä asiakkaalta, asukkaalta tai potilaalta, mutta se voi esiintyä myös epidemioina sairaaloissa, asumispalveluyksiköissä, päiväkodeissa ja kouluissa. Epidemian aikana syyhyä voi esiintyä sekä hoidettavilla että työntekijöillä ja se voi levitä myös työntekijöiden perheenjäseniin. Epidemian sammuttaminen voi olla vaativaa ja edellyttää hyvää yhteistyötä eri tahojen kesken.

1.1 Tavallinen syyhy

Tavallisen syyhyn pääoire on kutina ja ihottuma. Kutina on häiritsevää etenkin iltaisin ja öisin. Tyypillisesti oireisia ihoalueita ovat kädet, ranteet, kainalot, vatsa, pakarat ja jalkaterät. Punoittavia syyhypapuloita voi olla naisilla rinnoissa ja miehillä genitaalialueella. Lapsilla iholöydöksiä on tavallisimmin kämmenissä ja jalkapohjissa, mutta ihottuma voi olla myös laaja-alaista. Pienillä lapsilla ja iäkkäillä syyhy voi levitä myös päänahkaan.

Syyhypunkin aiheuttamia käytäviä voi näkyä ranteissa ja nilkoissa, joissa iho on ohut. Lapsilla käytäviä voi havaita myös kämmenistä sekä jalkapohjista. Käytävän päässä voi näkyä tummana pisteenä itse punkki. Syyhypunkin kaivamat kapeat käytävät viittaavat vahvasti syyhyyn, mutta niitä ei läheskään kaikilla ole nähtävissä. Muita tyypillisiä iholöydöksiä ovat pienet rakkulat, näppylät sekä raapimajäljet. 

Syyhypunkki tarttuu kosketustartuntana. Tavallinen syyhy tarttuu yleensä pitkäkestoisessa tai toistuvassa ihokontaktissa. Syyhy tarttuu usein perheenjäseniin tai muihin hyvin läheisessä kontaktissa olleisiin kuten seurustelukumppaneihin. Tavallinen syyhy ei yleensä tartu epäsuorasti pintojen välityksellä. Hyvin laaja-alainen syyhyihottuma on tartuttavampi kuin paikallinen.

1.2 Karstasyyhy

Iäkkäillä ja immuunipuutteisilla syyhy voi esiintyä yleistyneenä syyhynä eli karstasyyhynä. Karstasyyhyn aiheuttaja on sama syyhypunkki kuin tavallisen syyhyn, mutta punkkeja on ihossa erittäin runsaasti. Karstasyyhy aiheuttaa hilseilevän, laaja-alaisen, karstaisen ihottuman, joka ei välttämättä kutise. Diagnoosi voi tästä syystä viivästyä. Karstasyyhyssä tartuttavuus on paljon tavallista syyhyä suurempi ja tartunta voi tapahtua myös pintojen tai tekstiilien välityksellä. Henkilöllä, joka saa tartunnan karstasyyhyä sairastavalta, syyhy ilmenee yleensä tavallisena syyhynä.

1.3 Syyhyn tarttuminen

Syyhy tarttuu kosketustartuntana. Syyhypunkki ei levitä muita infektioita, mutta syyhyihottumaan voi kehittyä sekundaarinen bakteeri-infektio. Syyhy on ainoastaan ihmisen loinen, joten lemmikit eivät sitä levitä.

1.4 Löydökset ja diagnoosi

Syyhytartunnasta kutinan alkamiseen kuluu ensitartunnassa keskimäärin kahdesta neljään viikkoa, enintään kuusi viikkoa. Itämisajan jälkipuolella tartunta voi jo siirtyä henkilöstä toiseen, mutta vasta oireileva aiheuttaa merkittävän tartuntariskin. Aiemmin syyhyn sairastaneella uusi tartunta alkaa tavallisesti oireilla jo 1-2 päivän sisällä.

Lääkäri voi tehdä syyhydiagnoosin esitietoihin ja taudinkuvaan perustuen. Sairastuneen lähipiirissä mahdollisesti esiintyvät samanlaiset oireet vahvistavat epäilyä. Usein taudinkuva ei kuitenkaan ole tyypillinen ja diagnoosi voi viivästyä. Varma syyhydiagnoosi vaatii ihon tutkimisen dermatoskoopilla tai ihosta löytyneen syyhypunkin tunnistamisen mikroskoopilla. Esiin kaivetun punkin voi lähettää tutkittavaksi Fimlab:iin (1912 Sk-Para-O, parasiitit iholta). Negatiivinen tulos ei poissulje syyhyä. 

2. Syyhyn hoito

2.1 Lääkkeen valinta

Syyhyyn sairastunut hoidetaan yleensä joko suun kautta otettavalla ivermektiinillä tai ulkoisesti permetriinivoiteella (Nix®). Kolmas vaihtoehto on rikkivaseliini 10 %, jota käytetään em. hoitojen osoittautuessa tehottomiksi. Rikkivaseliinia ei ole saatavilla valmiina kaupallisena tuotteena vaan ex tempore valmisteena, joka valmistetaan apteekissa.

Tavanomaisen, rajoittuneella ihoalueella havaittavan syyhyn hoitoon voidaan käyttää ivermektiiniä tai permetriinivoidetta. Laaja-alaisen ja karstasyyhyn hoitoon käytetään ensisijaisesti ivermektiinitabletteja sekä permetriinivoidetta yhdessä. Laitosepidemioissa hoito toteutetaan tavallisesti ivermektiinilla. Tablettimuotoinen lääkitys helpottaa hoidon toteuttamista oikea-aikaisesti. Voiteen huolellinen levittäminen ja sen varmistaminen, että voide pysyy iholla koko vaikutusajan, on epidemiatilanteessa vaativaa.

Raskaana olevat ja alle 5-vuotiaat lapset hoidetaan permetriinivoiteella tai rikkivaseliinilla. Permetriinivoidetta käytettäessä suositellaan varovaisuutta toistuvien hoitojen kohdalla. Imetyksen keskeyttämistä permetriinivoiteen vaikutusajaksi suositellaan, mutta viitteitä haitoista ei kuitenkaan ole. Ivermektiiniä voidaan käyttää imetyksen aikana. Alle kaksivuotiaiden lasten hoidon tulee perustua lääkärin määräykseen.

2.2 Permetriinivoide

Permetriinivoide (Nix®) sivellään suojakäsineet kädessä puhtaalle, kuivalle iholle. Yksi 30 g tuubi riittää yleensä aikuisen kertakäsittelyyn. Voide levitetään varpaankärjistä leuankärkeen, niskaan ja korvien seutuun. Voidetta levitetään myös hiuspohjaan ja kasvoihin (ei silmänympärysiholle), mikäli näillä alueilla on syyhyyn sopivia oireita, sekä aina alle 2-vuotiailla lapsilla ja vanhuksilla. Erityisen huolellisesti voidetta tulee levittää käsiin, ranteisiin, varpaiden- ja sormienväleihin, kynnenalusiin, napaan, kainaloihin, pakaroihin, nivusiin sekä ulkoisiin sukuelimiin. Vaikutusaika on aikuisilla ja yli 2-vuotiailla lapsilla 8–12 tuntia ja vauvoilla 6–8 tuntia. Keskimääräiset yhteen hoitoon tarvittavat voidemäärät ilmenevät pakkauksen ohjeista. Hoidon lopuksi iho pestään vedellä ja saippualla. Jos käsien ja alapään pesu on välttämätöntä hoidon aikana, voidetta levitetään heti uudelleen näille alueille.  Nix®-hoito toistetaan viikon kuluttua. Myös syyhylle altistuneet, kuten perheenjäsenet ja muut lähikontaktit hoidetaan kahdesti viikon välein.

2.3 Ivermektiinitabletit

Ivermektiinin annos on painon mukainen, 0,2 mg/kg. Ivermektiini kannattaa ottaa rasvaisen aterian yhteydessä. Appelsiinimehun tai alkoholin nauttimista ivermektiinihoidon aikana tulee välttää. Ivermektiinillä on yhteisvaikutuksia joidenkin lääkeaineiden kanssa. Ivermektiinihoito toistetaan viikon kuluttua ensimmäisestä hoitokerrasta. Myös syyhylle altistuneet, kuten perheenjäsenet ja muut lähikontaktit hoidetaan kahdesti viikon välein.

2.4 Rikkivaseliini

Rikkivaseliinin käyttöön ja määräämiseen voi kysyä neuvoa ihotautien poliklinikalta. Rikkivaseliini levitetään vartalon iholle kolmena peräkkäisenä iltana. Iho voidellaan varpaankärjistä leuankärkeen, niskaan ja korvien seutuun. Voidetta levitetään myös hiuspohjaan ja kasvoihin (ei silmänympäryksiin), mikäli näillä alueilla on syyhyyn sopivaa oiretta tai löydöksiä. Alle kahden vuoden ikäisillä lapsilla ja vanhuksilla voidetta levitetään aina myös hiuspohjaan ja kasvoihin. Erityisen huolellisesti voidetta on levitettävä varpaiden- ja sormienväleihin, kynsireunuksiin, napaan, kainaloihin sekä nivusiin ja ulkoisiin sukuelimiin. Voide saa olla iholla 8–24 tuntia, mieluiten koko vuorokauden. Vaikutusajan jälkeen se pestään pois ja iho kuivataan ennen uutta levitystä. Rikkivaseliini haisee voimakkaalta ja haju saattaa tarttua hoidon aikana käytettäviin vaatteisiin. Rikkivaseliinihoidon pituus on kolme vuorokautta eikä sitä toisteta muiden hoitojen tapaan viikon kuluttua.

Myös syyhylle altistuneet hoidetaan rikkivaseliinia käytettäessä samalla tavalla kolmena peräkkäisenä iltana.

2.5 Potilasohje

Ihotautien potilasohje syyhyyn sairastuneelle 

3. Työntekijöiden ja opiskelijoiden syyhytartunnat ja altistuminen syyhylle

Syyhy voi tarttua työntekijään tai opiskelijaan, joka osallistuu syyhyä sairastavan hoitoon ilman suojaimia. Yleensä tartunta vaatii pidempikestoisen ihokontaktin ihottumaiselle alueelle, joten hoitohuoneessa käynti tai yksittäinen lyhytkestoinen kosketus ei tavallisesti aiheuta tartuntariskiä. Karstasyyhyssä tartunnan voi saada lyhyestäkin kontaktista tai pintojen kautta.

Työperäiset syyhytartunnat hoidetaan työterveyshuollossa. Yksikön esihenkilö ilmoittaa työterveyteen, että kyse on työperäisestä tartunnasta. Työntekijä on poissa työstä, kunnes syyhy on hoidettu. Sairausloman pituuden määrittää työterveys. Mikäli syyhyyn sairastunut työntekijä on ollut oireisena työssä, kartoitetaan altistuneet. Altistuneiksi katsotaan työntekijän oireisena aikana hoitamat asiakkaat, asukkaat tai potilaat, joihin työntekijällä on ollut useita ihokontakteja ilman suojaimia.

Jos työntekijä on altistunut syyhylle työssään, esihenkilö sopii työterveyden kanssa, miten ja mistä työntekijä saa lääkityksen. Altistunut ja oireeton työntekijä voi käydä normaalisti töissä.

Syyhyoireinen tai syyhylle altistunut opiskelija ohjataan ottamaan yhteyttä opiskeluterveydenhuoltoon.

4. Avovastaanotot

Syyhyä sairastavat tutkitaan ja hoidetaan kosketusvarotoimin. Käytä pitkähihaista suojatakkia tai -esiliinaa ja suojakäsineitä ollessasi fyysisessä kontaktissa asiakkaaseen. Riisu suojaimet välittömästi tutkimuksen jälkeen ja pese kädet saippualla ja desinfioi ne.

Pyyhi pinnat, jotka ovat olleet kosketuksissa potilaan ihoon tai vaatteisiin, pesevällä desinfektiopyyhkeellä tai yleispuhdistusliinalla. Huolla tutkimusvälineet tavalliseen tapaan. Karstasyyhypotilaan jälkeen vastaanottohuoneessa tehdään välisiivous.

Syyhydiagnoosin saaneelle kerrotaan vastaanotolla, että syyhy voi tarttua yleensä pitkäkestoisessa ihokontaktissa tai saman talouden sisällä. Lähikontaktit suositellaan hoitamaan altistuneena, ja siksi tartunnan saaneen tulisi kertoa näille mahdollisesta altistumisesta. Tapauskohtaisesti näihin luetaan esimerkiksi samassa taloudessa asuvat, seksikumppanit, oireiden aikana taloudessa yökyläilleet, diagnoosin saaneen lapsen parhaat ystävät, ihokontaktissa olleet harrastuskaverit. Altistuneiden asiointi tapahtuu omassa terveydenhuollossa.

Vastaanotolta voidaan olla yhteydessä alueen hygieniahoitajaan, jos tarvitaan tarkempia ohjeita tai harkitaan vaikkapa koulun tiedottamisen tarvetta.

Karstasyyhy on erityisen tartuttava. Karstasyyhytapauksissa tai -epäilyissä kannattaa aina olla yhteydessä hygieniahoitajaan ja herkästi konsultoida ihotautilääkäriä, koska hoito- ja siivousohjeet ja altistuneiden määrittäminen poikkeavat tavallisesta syyhyohjeesta.

5. Asumisyksiköt ja vuodeosastot

5.1 Varotoimet ja käsihygienia

Syyhyä sairastavat hoidetaan kosketusvarotoimin yhden hengen huoneessa. Käytä pitkähihaista suojatakkia tai -esiliinaa ja suojakäsineitä ollessasi fyysisessä kontaktissa potilaaseen tai asukkaaseen ja hänen vaatteisiinsa ja vuodevaatteisiinsa. Riisu suojaimet ennen potilas- tai asukashuoneesta poistumista ja pese kädet saippualla sekä desinfioi ne. Opasta ja tarvittaessa avusta potilasta tai asukasta käsihygienian toteuttamisessa ja pidä hänen kyntensä lyhyinä. Potilas tai asukas pysyy omassa huoneessaan kosketusvarotoimien ajan. Varotoimien keston voit tarkastaa ohjeen kohdista 5.2 ja 5.3.

5.2 Tavallinen syyhy yksittäisellä henkilöllä

Lääkärin toteama yksittäinen syyhytapaus, löydöksiä paikallisesti yhdellä tai kahdella ihoalueella. Ei muita syyhytapauksia yksikössä.

Sairastunut hoidetaan ivermektiinitableteilla tai permetriinivoiteella. Hoito toistetaan viikon kuluttua. Kosketusvarotoimia noudatetaan, kunnes ensimmäinen hoitokerta on tehty. Varotoimien kesto määräytyy käytettävän lääkkeen mukaan:

• Permetriinivoidetta käytettäessä, kunnes voide on vaikuttanut 12 tuntia ja se on pesty pois. Kosketusvarotoimet lopetetaan, kun potilas on käynyt suihkussa, vaihtanut puhtaat vaatteet ja sänky on huollettu ohjeen kohdan 5.7 mukaan.
• Ivermektiiniä käytettäessä 12-24 tunnin ajan lääkkeen ottamisesta. Kosketusvarotoimet voidaan lopettaa, kun lääkkeen ottamisesta on kulunut 12-24 tuntia ja potilas on käynyt suihkussa, vaihtanut puhtaat vaatteet ja sänky on huollettu ohjeen kohdan 5.7 mukaan.
• Rikkivaseliinia käytettäessä, kunnes kolmen peräkkäisen päivän hoito on toteutettu loppuun saakka ja potilas on käynyt suihkussa, vaihtanut puhtaat vaatteet ja sänky on huollettu ohjeen kohdan 5.7 mukaan.

5.3 Karstasyyhy yksittäisellä henkilöllä

Varmista diagnoosi, hoito ja seuranta ihotautilääkärin konsultaatiolla.

Sairastunut hoidetaan ivermektiinitablettien ja permetriinivoiteen yhdistelmällä:

• Permetriinivoide päivittäin seitsemän vuorokautta. Sen jälkeen kahdesti viikossa, kunnes ihottuma on parantunut

ja

• Ivermektiinitabletit päivinä 1, 2, 8. Vaikeimmissa karstasyyhytapauksissa myös päivänä 15 ja tarvittaessa päivinä 22 ja 29

Karstasyyhyä sairastava hoidetaan kosketusvarotoimin yhden hengen huoneessa.  Potilas tai asukas pysyy omassa huoneessaan kosketusvarotoimien ajan. Potilas tai asukas vaihtaa puhtaat vaatteet permetriinivoiteen pois pesemisen jälkeen. Vuodevaatteet vaihdetaan vähintään joka toinen päivä hoidon kahdeksana ensimmäisenä päivänä. Sen jälkeen vaatteet ja vuodevaatteet vaihdetaan aina permetriinivoiteen ja ivermektiinin käytön yhteydessä. 

Kosketusvarotoimet jatkuvat, kunnes kaikki hoitokerrat on toteutettu ja hoito on todettu tehonneeksi. Kosketusvarotoimien loppuessa huone siivotaan hyvin, potilas tai asukas käy suihkussa, vaihtaa vaatteet ja sänky huolletaan ohjeen kohdan 5.7 mukaan.

5.4 Altistuneiden määrittely ja hoito

Altistuneeksi katsotaan tavallisessa syyhyssä:

• Huonetoverit
• Sairastuneen kanssa oireiden aikana samassa taloudessa asuneet ja mahdolliset muut siihen verrannolliset lähikontaktit
• Vierailijat, joilla on ollut useita pitkäkestoisia ihokontakteja syyhyihottuma-alueelle
• Työntekijät, joilla on ollut useita pitkäkestoisia ihokontakteja ilman suojaimia syyhyihottuma-alueelle. Työntekijöitä, joilla on ollut vain lyhyitä ja satunnaisia kontakteja, ei pidetä altistuneina
• Sairastuneen työntekijän oireiden aikana hoitamat asiakkaat, asukkaat tai potilaat, joihin työntekijällä on ollut useita ihokontakteja ilman suojaimia

Altistuneeksi katsotaan karstasyyhyssä:

• Vähintään kaikki sairastuneeseen, hänen vaatteisiinsa tai vuodevaatteisiin ilman suojaimia fyysisessä kontaktissa olleet henkilöt. Altistuneita voi olla laajasti sekä potilaiden tai asukkaiden että työntekijöiden ja vierailijoiden joukossa.
• Ota yhteyttä oman alueesi hygieniahoitajaan altistuneiden kartoittamiseksi.

Altistuneet hoidetaan ivermektiinitableteilla tai permetriinivoiteella. Hoito toistetaan viikon kuluttua ensimmäisestä hoitokerrasta. Altistuneiden hoito on sama riippumatta siitä, ovatko he altistuneet karstasyyhylle vai tavalliselle syyhylle. Hoidon jälkeen altistunut käy suihkussa ja vaihtaa vaatteet. Hänen vuodevaatteensa vaihdetaan puhtaisiin. Altistuneen hoidossa ei tarvita kosketusvarotoimia.

5.5 Syyhyepidemia

Jos yksikössä todetaan syyhyn leviämistä eli kaksi tai useampi sairastuu, katsotaan että yksikössä on epidemia. Sairastuneet voivat olla osaston potilaita, asukkaita tai työntekijöitä.

Ilmoita epidemiasta oman alueen hygieniahoitajalle tai Infektioyksikön infektiolääkärille. Infektioyksiköstä saa asiantuntija-apua epidemian hallintaan saamiseksi.

Ohjeita epidemian hallintaan

• Muodosta epidemiaselvitystyöryhmä jo epidemiaa epäiltäessä. Kutsu ryhmään:
  • Yksikön esihenkilö
  • Alueen hygieniahoitaja
  • hygieniayhdyshenkilö tai muu työntekijä, joka voi opastaa muita työntekijöitä epidemian torjuntatoimissa
  • Mahdollisuuksien mukaan potilaita tai asukkaita hoitava lääkäri ja infektiolääkäri
• Varmenna syyhydiagnoosit
• Kartoita epidemian laajuus:
  • Kuinka monella työntekijällä, opiskelijalla, asukkaalla tai potilaalla on oireita?
  • Kuinka moni työntekijä, opiskelija, asukas, potilas, vierailija tai perheenjäsen on altistunut?
• Päätä hoitotoimien laajuus, konsultoi infektioyksikköä tai alueesi hygieniahoitajaa
• Estä uudet tartunnat
  • Pidä syyhyoireiset omissa huoneissaan ja käytä suojaimia hoidossa ja siivouksessa
  • Tehosta yksikön yleisten tilojen kosketuspintojen pyyhkimistä
  • Vältä tarpeetonta fyysistä kontaktia, kunnes epidemia on loppunut
  • Laajassa epidemiassa voi olla tarpeen käyttää käsineitä kaikkien asukkaiden tai potilaiden hoidossa
• Toteuta hoito sairastuneille ja altistuneille mahdollisimman samanaikaisesti.
  • Varmista, että hoitopäivänä on saatavilla riittävästi lääkkeitä, vaatteita, vuodevaatteita, pyyhkeitä sekä henkilökuntaa.
  • Informoi pesula, sairaala-apteekki, varasto (patjat, hoitotarvikkeet)
• Huolehdi yhteistyössä työterveyden kanssa lääkitykset altistuneille ja sairastuneille työntekijöille
• Toteuta hoidon jälkeinen siivous oikea-aikaisesti ja siivoa myös yksikön yleiset tilat
  • Pyyhi kosketuspinnat
  • Imuroi huonekalut, joiden pinta ei ole pyyhittävä
• Huolehdi sairastuneiden työntekijöiden ammattitauti-ilmoituksista
• Suunnittele tiedottaminen
• Varmistu epidemian sammumisesta 2–4 viikon kuluttua hoidosta.

5.6 Tutkimus- ja hoitovälineiden käsittely

Desinfioi välineet mieluiten huuhteludesinfektiolaitteessa. Elleivät välineet kestä huuhteludesinfektiolaitetta:

• pyyhi ne pesevällä desinfektiopyyhkeellä tai yleispuhdistusliinalla tai
• sulje tiiviisti muovipussiin seitsemän vuorokauden ajaksi tai
• pakasta (-20 astetta) muovipussissa yhden vuorokauden ajan.

5.7 Siivous, vuode-, pyykki- ja jätehuolto

Syyhyä sairastavan vaatteet, peitto, tyyny, lakanat ja pyyhkeet pestään ensimmäisen hoitokerran jälkeen. Vuode pyyhitään huolellisesti, patjansuojuksen eheys tarkistetaan ja vuode pedataan puhtaaksi. Sängyn patja imuroidaan, mikäli siinä ei ole pyyhittävää suojusta. Sohvat, matot ja päällystetyt tuolit imuroidaan. Huoneen kosketuspinnat pyyhitään.

Vaatteet voidaan käsitellä useammalla tavalla:

• Pesukoneessa vähintään 60 °C tai
• Tuulettaminen ulkona tai sulkeminen muovipussiin seitsemän vuorokauden ajaksi tai
• Pakastaminen -20 °C yhden vuorokauden ajan

Vaatteiden vaihto puhtaisiin ja vuoteen huolto sekä siivoustoimet tehdään samaan aikaan, kun kosketusvarotoimet lopetetaan:

• Permetriinivoidetta käytettäessä voiteen pois pesemisen yhteydessä
• Ivermektiinia käytettäessä 12-24 tunnin kuluttua tablettien ottamisesta
• Rikkivaseliinia käytettäessä kolmen peräkkäisen päivän hoidon päätyttyä

Tarkemmat ohjeet siivoukseen ja pyykin käsittelyyn löytyvät varotoimihuoneiden siivousohjeesta (pdf).

Altistuneen ja oireettoman asukkaan tai potilaan kohdalla riittää vaatteiden ja vuodevaatteiden vaihtaminen ensimmäisen hoitokerran jälkeen.

5.8 Vierailija

Opasta vierailijoita pesemään ja desinfioimaan kädet huoneesta lähtiessään. Ohjaa heidät istumaan tuolilla eikä sängyllä. Karstasyyhypotilaan luona vierailevat suojautuvat kuten hoitohenkilökunta. Jos yksikössä on syyhyepidemia, siitä on hyvä tiedottaa vierailijoita. Epidemian aikana ei suositella vierailuja ennen kuin ensimmäinen hoitokerta ja siihen liittyvät siivoustoimet on tehty.

6 Päiväkodit ja koulut

Päiväkodista tai koulusta poissaolon pituus riippuu käytettävästä lääkkeestä:

• Ivermektiivitabletteja käytettäessä hoitoon tai kouluun voi tulla 12 tunnin kuluttua tabletin ottamisesta
• Permetriinivoidetta käytettäessä hoitoon tai kouluun voi tulla, kun voide on ollut iholla vaadittavan vaikutusajan (katso kohta 2.2)
• Rikkivaseliiinia käytettäessä hoitoon tai kouluun voi tulla, kun kolmen vuorokauden hoito on toteutettu loppuun

Syyhyyn sairastuneen lapsen vuodevaatteet vaihdetaan syyhyn hoidon jälkeen puhtaisiin ja sänky pyyhitään.

Altistuneen, mutta oireettoman lapsen ei tarvitse olla poissa varhaiskasvatuksesta tai koulusta.

Täältä löydät ohjeen vanhemmille syyhystä