Rankapotilaan kuntoutustarpeen arviointi tehdään ensisijaisesti perusterveydenhuollossa eri ammattilaisten yhteistyönä. Jos kuitenkin tarvitaan laaja-alaista kuntoutustarpeen ja/tai työkyvyn arvio, johon perusterveydenhuollon resurssit ovat riittämättömät, voi potilaan lähettää arviointia varten fysiatrian poliklinikalle (ensisijaisesti lääkinnällisen kuntoutuksen ongelma) tai kuntoutustutkimuspoliklinikalle (ensisijaisesti ammatillisen kuntoutuksen ongelma). Kuntoutustarvetta arvioidaan myös Neurologisessa kuntoutusyksikössä osastojaksoilla, joihin lähete tehdään erikoissairaanhoidosta. Kuntoutustarvetta arvioidaan erikoissairaanhoidossa myös siellä tehtyjen diagnostisten selvitysten jälkeen.
Läheteindikaatiot fysiatrian poliklinikalle
Fysiatrian poliklinikalla työ painottuu tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja -vaivojen diagnostiikkaan, ei- leikkaukselliseen hoidon ja kuntoutuksen suunnitteluun. Vastaanotolle tullaan lähetteellä terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta, yksityiseltä lääkäriltä tai sairaalan eri poliklinikoilta. Fysiatri toimii läheisessä yhteistyössä fysioterapeuttien, toimintaterapeuttien, liikuntafysiologin ja apuvälineteknikoiden kanssa. Poliklinikka toimii yhteistyössä ortopedien, neurokirurgien sekä kipupoliklinikan kanssa.
Fysiatrian poliklinikalle lähetetään potilaat, joiden toiminta- tai työkykyä rajoittava oire on pitkittynyt tai pitkittymässä ja hoito edellyttää lisätutkimuksia. Lääkärin suorittaman kliinisen tutkimuksen lisänä hyödynnetään erilaisia kuvantamis- ja laboratoriotutkimuksia.
Pirha: Fysiatrian läheteohjeet ja konsultaatiot
Läheteindikaatiot kuntoutustutkimuspoliklinikalle
Kuntoutustutkimuksen tarkoitus on selvittää tutkittavan kuntoutumismahdollisuuksia. Henkilön sairauksien ja vammojen merkitystä arvioidaan suhteessa työ- ja toimintakykyyn ja huomioidaan psykososiaalinen kokonaistilanne. Diagnostiikka ja sairauksien hoito eivät ole kuntoutustutkimuksen perustehtäviä.
Kuntoutustutkimuspoliklinikalle (PKT) rankapotilas voidaan ohjata silloin, kun tarvitaan laaja-alainen kuntoutustarpeen ja työkyvyn arvio.
Työsuhteessa olevien rankakipupotilaiden työkykyarvio tehdään aina ensisijaisesti työterveyshuollossa ja ennen lähetettä kuntoutustutkimuspoliklinikalle on aina syytä varmistaa työterveyshuollon tietoisuus tilanteesta. Työttömillä tai toistuvissa lyhyissä työsuhteissa olevilla rankakipuisilla arvio työkyvystä tehdään sote-asemalla (Työttömien terveystarkastukset), Ongelmatilanteissa tai lisäselvittelyä vaativissa tilanteissa sote-asemilta voidaan konsultoida Työkyky-yksikköä.
Rankakipupotilaat voidaan ohjata kuntoutustutkimuspoliklinikalle, kun työkyvyttömyys rankakivun vuoksi on jatkunut yli 2 kuukautta ja potilaalla on halua ja kykyä selvittää kuntoutusmahdollisuuksiaan.
Kuntoutustutkimuspoliklinikalle kannattaa ohjata erityisesti ne rankakipupotilaat, joilla on monia työkykyä alentavia sairauksia eri erikoisaloille sijoittuen.
Tavoitteena on, että potilaan sairauksien diagnostinen selvittely on pääosin tehty ennen kuntoutustutkimuksen käynnistymistä.
Kuntoutustutkimuksen tuloksena syntyy kuntoutussuunnitelma, jossa otetaan kantaa lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen tarpeisiin.
Pirha: Kuntoutustutkimuksen läheteohjeet
Pirha: Kuntoutustutkimuksen asiakaspolku
Kuntoutusjakso Neurologisen kuntoutuksen vastuuyksikössä
Kroonisen kivun potilaita on mahdollista ohjata kuntoutusjaksolle Neurologisen kuntoutuksen vastuuyksikköön. Kuntoutusjaksot ovat tarkoitettu ensisijaisesti työikäisille henkilöille, joilla on pitkittyneestä kiputilasta johtuva toimintakyvyn rajoite. Kuntoutujat tulevat kuntoutusjaksolle pääosin kipupoliklinikan tai neurologian poliklinikan lähetteellä. Osastojakson päätavoitteena on kuntoutujan toimintakyvyn ja elämänlaadun kohoaminen.
Neurologisessa kuntoutusyksikössä valikoiduissa tapauksissa toteutetaan moniammatillisia osastokuntoutusjaksoja myös toiminnallisen häiriön -potilaille. Osastojaksolle ohjautuminen tapahtuu aina toiminnallisten häiriöiden poliklinikan kautta.
Neurologinen kuntoutusyksikkö, Tays Hatanpää
Pirkanmaan hyvinvointialueen porrastettu hoitomalli toiminnallisissa häiriöissä
Kuva1.
Toiminnallisen häiriön tunnistaminen mahdollisimman varhain on kuntoutumisen kannalta keskeistä. Oireet usein pahenevat ja laajenevat jatkuessaan, ja oirekuvaan kietoutuu yhä enemmän sitä ylläpitäviä psykososiaalisia tekijöitä, jotka vaikeuttavat hoitoa jatkossa. Varhain tilanteeseen puututtaessa toipumiseen voi riittää jo hyvä potilasohjaus, eli selkeän selityksen antaminen oireille, ja aktiiviseen ja omatoimiseen kuntoutumiseen tukeminen. Myös vaikeimmissa tapauksissa potilasohjaus on ensisijaista - oireet eivät väisty ennen kuin potilas itse ymmärtää ja hyväksyy mikä oireet aiheuttaa.
Mikäli oireet ovat kestäneet pidempään ja oirekuva on laaja-alaisempi, voi potilas tarvita potilasohjauksen lisäksi kuntoutusta toipumisen tukemiseen. Lähtökohta on kuitenkin se, että potilas itse pystyisi aktiivisena toimijana kuntoutumisprosessissaan - mikään yksittäinen terapiamuoto ei siis automaattisesti johda oireiden väistymiseen. Tarvittava kuntoutusmuoto tai eri muotojen yhdistelmät mietitään tapauskohtaisesti - yksiselitteistä tai kaikille sopivaa keittokirjaohjetta ei ole. Mahdolliset interventiot tähdätään oireelle altistaviin ja ylläpitäviin tekijöihin biopsykososiaalisen mallin mukaisesti.
Mikäli olet tunnistanut potilaallasi toiminnallisen häiriön, antanut potilasohjauksen, ohjannut tarpeellisiksi katsomiisi kuntoutumisen tuen muotoihin, ja oirekuva jatkuu edelleen toimintakykyä merkitsevästi haittaavana, voit konsultoida toiminnallisten häiriöiden poliklinikkaa. Toiminta on toistaiseksi pääosin konsultoivaa, joten suosittelemme yhteydenottoa puhelimitse ennen lähetteen/konsultaatiopyynnön tekoa.
Valikoiduissa tapauksissa potilas voidaan ohjata moniammatilliselle osastokuntoutusjaksolle. Jaksoja toteutetaan neurologisen kuntoutusyksikön osastolla. Osastojaksolle ohjautuminen tapahtuu toiminnallisten häiriöiden poliklinikan kautta
Potilasohje: Toiminnallinen häiriö
Päivitetty 5.6.2025