Riskitekijät ja niiden ehkäisy

Terveyden laaja-alainen edistäminen ja terveelliset elämäntavat ovat tärkeitä rankakivun ehkäisyssä.

Rankasairauksien ehkäisyyn tulisi kiinnittää huomiota jo lapsuus- ja nuoruusiässä. Lapsien ja nuorten osalta ennaltaehkäisystä huolehtii erityisesti neuvolat ja koulu- ja opiskeluterveydenhuolto.  

Työikäisillä ennaltaehkäisystä huolehtii työterveyshuolto. Työterveyshuolto toteuttaa terveystarkastukset riskiammateissa työskenteleville määrävuosin ja muille työntekijöille sähköisin terveyskyselyin. Kyselyssä riskiryhmään valikoiduille tehdään terveystarkastus.

Vaikka useita riskitekijöitä on tutkittu rankakivun taustalla, mistään ei ole näyttää vahvaa syy-suhdetta rankakivun ilmaantumiseen. Selkein riskitekijä on aiempi rankakipu. Perinnölliset tekijät selittävät merkittävän osan rankakivuista. Lihavuuden yhteydestä rankakivun ilmaantuvuuteen on jonkin verran näyttöä ja siihen liittyy kivun uusiutumisen kohonnut riski. Niskakivuissa työperäinen fyysinen sekä psykososiaalinen kuormitus (kuten huono työtyytyväisyys) lienee riski kivun ilmaantumiselle.  Monisairastavuus on tärkeä huomioida, sillä jo yksi krooninen sairaus lisää päivittäisen tuki- ja liikuntaelinkivun todennäköisyyttä merkittävästi. Osteoporoosi on muistettava ikääntyneiden nikamamurtumien riskitekijänä. Tapaturmien torjunta on keskeistä kaikkien tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ehkäisyssä.

Sen sijaan rankakivun pitkittymiseen on tunnistettu useita riskitekijöitä. Nämä on tärkeää tunnistaa, sillä ne auttavat määrittelemään potilaan tarvitseman tuen, hoidon ja kuntoutuksen laajuutta ja sisältöä. Muun muassa tupakointi ja alkoholin haitallinen käyttö, uniongelmat, fyysisesti kuormittava työ, masennus, katastrofointi, pelkovälttämiskäyttäytyminen, ja yksinäisyys etenkin vanhuksilla lisäävät kivun pitkittymisen riskiä.

Lisätietoa

Selkäkanava: Selkäkivun riskitekijät usein selkäongelmien taustalla

Käypä hoito: Alaselkäkivun riskitekijät

Käypä hoito: Niskakivun riskitekijät ja ehkäisy