Työkykyä tukemassa

Työ -ja toimintakykyä sekä työssä jaksamista voidaan tukea erilaisin keinoin. Jos oireet rajoittavat jonkin verran työtä, tulisi työtä muokata työntekijän aktiivisuuden edistämiseksi ja osallisuuden vahvistamiseksi.  Työn muokkauksella tarkoitetaan yleisesti työtehtävien, työaikojen, työvälineiden tai työympäristön muokkaamista tilanteissa, joissa sairaus, vamma tai muu häiriö muutoin haittaisi tai estäisi työssä selviytymistä. Useimmiten työn muokkaus tarkoittaa yksilöllisiä työjärjestelyjä työsopimuksen mukaisten tehtävien puitteissa ja niistä sovitaan tarpeen mukaisesti työpaikoilla. Työn väliaikaisesta muokkauksesta, keventämisestä jne. käytetään erilaisia termejä. Yhteistyökäytännöistä löytyy kuvauksia työpaikkojen työkyvyn varhaisen tuen malleissa. Yleensä kyse on lyhytaikaisista järjestelyistä.

Jos oireet estävät työskentelyn, tulisi käynnistää keskustelu korvaavan työn mahdollisuudesta työnantajan työntekijän välillä. Korvaavalla työllä tarkoitetaan työpaikkojen johdon, työntekijöiden ja luottamushenkilöiden yhteistoiminnassa etukäteen sopimaa menettelyä tilanteisiin, jossa työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemään tavallista työsopimuksensa mukaista työtään, mutta tekee sen sijaan väliaikaisesti jotain muuta työtä tai esimerkiksi osallistuu koulutukseen. Korvaavasta työstä ei ole mainintaa työsopimuslainsäädännössä, vaan korvaavan työn malleja on rakennettu eri alojen työehtosopimuksiin perustuen. Malleissa on usein luonnosteltu etukäteen eri tilanteisiin soveltuvia esimerkkejä korvaavista tehtävistä sekä kuvattu yhteistyökäytännöt työpaikan osapuolten ja työterveyshuollon kesken. Korvaavan työn termin käyttö on hyvä rajata vain näihin etukäteen sovittujen mallien mukaisiin tilanteisiin.

Työkokeilu sopii tilanteeseen, joissa työntekijällä on havaittu työkykyongelmia, mutta tilanne ei vielä ole pitkittynyt merkitsevästi. Kuntoutusrahan myöntämisperusteena työkokeilun ajaksi on, että työntekijän työtehtäviä muutetaan työkokeilun ajaksi olennaisesti tai hän kokeilee uutta työtä.

Usein työterveysneuvottelu on tarpeen. Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä työpaikalla yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon kanssa.  Työterveysneuvottelussa keskitytään siihen, millaisin käytännön toimin voidaan tukea työntekijän työkykyä. Työtä voidaan esim. pysyvästi tai väliaikaisesti räätälöidä kevyemmäksi tai työntekijä voidaan uudelleen sijoittaa toiseen työhön saman työnantajan palveluksessa.

Käypä hoito: Työpaikalla tehtävät työjärjestelyt

Käypä hoito: Lisätietoa sairauspoissaolojen vaihtoehdoista: muista työaikajärjestelyistä kun ei ole sairautta ja vaihtoehdoista kun on sairaus

Työterveyslaitos: MIten muokata työtä

Työterveyslaitos: Työn muokkauksen toimintamalli, Opas työpaikoille ja työkyvyn tuen ammattilaisille

Kela: Lisätietoa työkokeilusta

Työkyvyn tuki on yhteistyötä eri toimijoiden välillä, joihin voi kuulua työterveys, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito sekä perhe ja lähiyhteisö. Tuen pirstaloituminen voi monimutkaistaa sen suunnittelua. Monialaisessa tuessa olisi tärkeä sopia yhteyshenkilö, joka organisoi hoidon suunnittelua ja johon potilas voi olla yhteydessä. Terveyskylä: Työ­ky­vyn tuki on yh­teis­työtä

Mikäli potilaalla on työkyvyn ongelmia ja hän on työterveyshuollon ulkopuolella, voi Pirkanmaan hyvinvointialueen Työkyky-yksikkö tarjota apua.

Kela tarjoaa mahdollisuutta työelämässä oleville päästä Kiila-kuntoutukseen. Kuntoutus toteutetaan jaksoissa 1-1,5 vuoden aikana. Työelämässä pidempään olleet voivat päästä työeläkelaitosten järjestämään kuntoutukseen. Kelalla on tarjolla myös sairausryhmäkohtaisia kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja. 

Lisätietoa Kelan sivuilta: Kuntoutuksesta apua työkyvyn tukemiseen ja työssä jaksamiseen

Työkyvyttömyys

Työkyvyttömyydelle on erilaisia määritelmiä riippuen siitä, mistä näkökulmasta sitä tarkastellaan. Sitä voidaan tarkastella muun muassa lääketieteellisestä, sairasvakuutuksen, työeläkelain, työnantajan tai työntekijän näkökulmasta. Työkyvyttömyyttä voidaan arvioida suhteessa sairauteen tai vammaan ja niiden ennusteeseen tai suhteessa työhön, jota työntekijä on tehnyt.

Kun lääkäri arvioi henkilön työkyvyttömäksi määräaikaisesti, on ensisijainen lausunnolla haettava etuus sairauspäiväraha ensisijaisuusajan 300 arkipäivän ajan. Mikäli sen jälkeen työkyvyttömyys edelleen jatkuu, ja käytettävissä on hoidon sekä kuntoutuksen keinoja, voi henkilö hakea kuntoutustukea eli määräaikaista eläkettä.

Kun hoidolla tai terveydenhuollon kuntoutuksella ei voida enää kohentaa työkykyä ja ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet on käytetty tai ainakin perusteellisesti arvioitu, voi lääkäri laatia lausunnon työkyvyttömyyseläkettä varten toistaiseksi. Työeläkelaitosten järjestämä ammatillinen kuntoutus on ensisijainen vaihtoehto työkyvyttömyyseläkkeelle, mutta varsinkin pidempään työttömänä olleilla ehdot tämän myöntämiseksi eivät täyty.

Terveyskylä: Kuntoutumistalo ja työkyvyn tukeminen

Kela: Työkyvyn tuki ja kuntoutus

Lisätietoja: Työote-malli

Työelämässä olevien ja siten työterveyshuollon piiriin kuuluvien potilaiden hoidon tehostamiseksi ja tiedon siirtymisen varmistamiseksi on kehitetty Työote-toimintamalli koskemaan tähän sopivia erikoisaloja ja diagnoosiryhmiä. Pirhassa Työote-toimintamalli laajenee vaiheittain.

TYÖOTE-toimintamallissa erikoissairaanhoidosta kirjoitetaan tietyissä diagnooseissa vain lyhyt sairauspoissaolo, ja potilas lähetetään työterveyshuoltoon aktiivisia työkyvyn ja työhön paluun tukitoimia varten.

Työterveyshuolto toimii hoidon koordinoijana saatuaan erikoistasolta lähetteen muotoisen ja siten velvoittavan suunnitelman hoidon toteutuksesta.

Pirhassa Työote-toimintamalli laajenee vaiheittain. Tätä ohjetta kirjoittaessa mukana ovat seuraavat erikoissairaanhoidon potilasryhmät: tekonivelpotilaat, rintasyöpäpotilaat, rankapotilaat, käsikirurgiset potilaat, työikäiset avh-potilaat, aivovammapotilaat, reumapotilaat +reumaortopedia, gynekologiset syöpäpotilaat, kardiologiset ja sydän- ja rintaelinkirurgiset potilaat, sarkoomapotilaat, kohdunpoistopotilaat, gastrokirurgiset potilaat. V. 2025 malli laajenee perusterveydenhuoltoon.

Esimerkiksi leikkaushoidon jälkeen on sairausloman pituudesta suositeltu seuraavaa:

Neurokirurgia: 

• Kaularangan välilevytyräleikkaus, sairausloma 4 viikkoa.
• Kaularangan hermojuuripinteen vapautusleikkaus (dekompressio), sairausloma 4 viikkoa.

Selkäortopedia:

• Lannerangan välilevytyräleikkaus, sairausloma 4 viikkoa.
• Lannerangan hermojuuripinteen vapautusleikkaus (dekompressio), sairausloma 4 viikkoa.
• Lannerangan jäykistysleikkaus, sairausloma 8 viikkoa.

Työterveyslaitos: Miten TYÖOTE-toimintamalli toimii käytännössä