Pään ja kaulan alueen syöpäpotilaan hoitopolku

Suusyöpä

Suusyövällä tarkoitetaan huulen ja suuontelon suunielun syöpää.

Suusyövän suurimmat riskitekijät ovat runsas alkoholinkäyttö ja tupakointi. Niiden yhteiskäyttö lisää riskiä merkittävästi. Syöpävaaraa lisäävät myös valkoiset ja punaiset limakalvomuutokset sekä punajäkälä. Tupakoinnin ja alkoholinkäytön lopettaminen tässä vaiheessa kannattaa, koska se lisää hoitojen tehokkuutta. Papilloomavirusinfektio (HPV) luetaan myös riskitekijöihin.

Suuontelon syövistä yleisimpiä ovat kielisyöpä ja nielurisan syöpä. Suuontelon syövän oireita voivat olla huonosti paraneva ja melko kivuton haavauma, hampaiden heiluminen tai huonosti istuva hammasproteesi. Oireena voi olla kukkakaalimainen muutos tai syvä kuoppa suussa. Ainoana oireena voi olla pelkästään etäpesäkkeen aiheuttama aristamaton kyhmy kaulalla.

Huulisyövän merkittävä riskitekijä on ulkotyössä saatu ultraviolettisäteily. Huulisyöpä esiintyy usein huonosti paranevana, rupisena ja helposti verta vuotavana alueena tavallisimmin alahuulessa.

Jokaisen suusyöpäpotilaan hoito suunnitellaan ja toteutetaan yksilöllisesti tavoitteena hyvä toiminnallinen ja kosmeettinen lopputulos.

Kurkunpään syöpä

Kurkunpään syöpä on tavallisimpia pään ja kaulan alueen pahanlaatuisia syöpiä.

Kurkunpään syövän suurimmat riskitekijät ovat runsas alkoholinkäyttö ja tupakointi. Niiden yhteiskäyttö lisää riskiä merkittävästi.
Kurkunpään syövän tavallisin oire on äänen käheys. Muita oireita voivat olla palantunne kurkussa, nielemiskipu, etäpesäkkeen aiheuttama aristamaton kyhmy kaulalla sekä veriyskä. Äänihuulet ovat kasvaimen tavallisin esiintymispaikka.

Kurkunpään syövän hoidossa käytetään sekä leikkaus- että sädehoitoa. Hoito valitaan syövän levinneisyyden sekä muiden ominaisuuksien perusteella. Tupakoinnin ja alkoholinkäytön lopettaminen tässä vaiheessa kannattaa, koska se lisää hoitojen tehokkuutta.

Sylkirauhasten syöpä

Sylkirauhasten syövät ovat suhteellisen harvinaisia. Niitä esiintyy pään ja kaulan alueen kaikissa isoissa sylkirauhasissa ja myös pienissä sylkirauhasissa suuontelon alueella. Niitä on hyvin monia eri alatyyppejä, joiden vaikeusaste vaihtelee matalasta korkeaan pahanlaatuisuuteen.

Tavallisimpia oireita ovat kyhmy kaulalla tai korvan edessä, kasvohermohalvaus ja kipu sylkirauhasten alueella. Hoitona on yleisesti leikkaushoito ja sitä seuraava sädehoito. Taudin vaikeusaste huomioiden leikkaus voi olla kasvohermoa säästävä tai radikaali, jolloin sylkirauhasta ympäröivät rakenteet voidaan joutua uhraamaan sekä kasvohermo näiden mukana.

Kun sinulla on todettu epäselvä tai pahanlaatuinen muutos pään ja kaulan alueella, lääkäri tekee sinusta lähetteen Tays Keskussairaalan Korva-, nenä- ja kurkkutautien tai Suu- ja leukasairauksien poliklinikalle. Lähete käsitellään Taysissa, jossa määritellään mahdollisesti tarvittavat lisätutkimukset ja niiden aikataulu.

Lääkäri määrittelee lähetteen perusteella vielä mahdollisesti tarvittavia lisätutkimuksia. Lisätutkimukset tehdään ennen kuin tulet poliklinikkakäynnille Taysiin. Se, mitä lisätutkimuksia juuri sinulle määrätään, riippuu tutkittavasta asiasta ja aiemmin tehdyistä tutkimuksista. Monissa tapauksissa osa alla mainituista tutkimuksista on tehty jo lähetevaiheessa, eikä niiden toistaminen ole tarpeellista.

Tarkentavia tutkimuksia voivat olla kuvantamistutkimukset, laboratoriotutkimukset tai kudosnäytteenotto patologin tutkimusta varten.

Kuvantamistutkimukset

Tietokonetomografia eli TT-tutkimus

TT-kuvausta käytetään etäpesäkkeiden havaitsemiseen ja myös kasvainten koon, sijainnin ja luonteen arviontiin.

Magneettikuvaus eli MRI

MRI-kuvausta käytetään kasvaimen koon, sijainnin ja luonteen arviontiin. Joissakin tapauksissa lähettäneessä yksikössä tehtyä MRI-tutkimusta tarvitsee täydentää leikkaussuunnitelman tai diagnostiikan tekemiseksi.

Ultraäänitutkimus eli uä-tutkimus

Ultraäänitutkimus tehdään yleensä näytteenoton yhteydessä ja joskus täydentävänä tutkimuksena.

Koko kehon aineenvaihdunnan PET-TT (Positroniemissiotomografian eli PET-kuvauksen ja tietokonetomografian eli TT-kuvauksen yhdistävä kuvaus)

PET-tutkimuksella tutkitaan elimistön aineenvaihduntaa ja TT-tutkimuksessa saadaan tarkka kuva elimistön rakenteesta. Radioaktiivinen tutkimusaine hakeutuu elimistössä sokeria käyttäviin kudoksiin.

Näytteenotto

Pään ja kaulan alueen syöpäkasvainten hoito edellyttää kuvantamisen lisäksi myös kudospalan mikroskooppisen arvion patologin toimesta. Jos tätä ei ole tehty aiemmin tai jo tehtyä tutkimusta pitää täydentää, voidaan tarvita uusi kudosnäyte

• polikliinisesti paikallispuudutuksessa
• ultraääniohjauksessa radiologian yksikössä paikallispuudutuksessa [animaatio]
• joskus leikkaussalissa niin sanottuna avonäytteenottona

Verikokeet

Pään ja kaulan alueen syöpädiagnostiikassa ei ole hyötyä verikoetutkimuksista. Veriarvot tarkistetaan usein kuitenkin ennen leikkausta tai sädehoidon alkua esimerkiksi ravitsemustilanteen selvittämiseksi.

Ennen hoidonsuunnittelukokousta

Poliklinikkakäynnillä lääkäri käy läpi tutkimusten tulokset ja niiden merkityksen sekä sinulle moniammatillisessa työryhmässä laadittavan yksilöllisen hoitosuosituksen vaihtoehdot. Myös läheisesi toivotaan osallistuvan mukaan vastaanotolle.

Keskustelet tutkimustuloksistasi lääkärin kanssa ja päätätte yhdessä hoitosuunnitelmastasi. Lääkäri kertoo hoitoon mahdollisesti liittyvistä hyödyistä ja haitoista.

Sinulle saatetaan määrätä vielä lisätutkimuksia terveydentilasi tarkemmaksi selvittämiseksi tai muiden erikoisalojen arvioita ennen leikkausta (esimerkiksi anestesialääkäri, sydäntautien erikoislääkäri, endokrinologi).

Jos hoidoksi suositellaan leikkaushoitoa, kirurgi kertoo sinulle leikkauksesta ja toipumisesta, jatkohoidosta, sairauslomasta ja jälkitarkastuksesta. Hoidonvaraaja ilmoittaa sinulle leikkausajan viipymättä vastaanottoa seuraavina päivinä.

Jos sairautesi hoitoon on tarjolla tieteellisiä hoitotutkimuksia, hoitoneuvottelussa lääkäri kertoo sinulle sopivasta tieteellisestä tutkimuksesta. Osallistuminen niihin on vapaaehtoista, ja saat aikaa miettiä tieteelliseen tutkimukseen osallistumista.

Hoidonsuunnittelukokous eli syöpämeeting

Hoidonsuunnittelukokouksessa useista asiantuntijoista koostuva työryhmä laatii sinulle yksilöllisen hoitosuunnitelman.

Työryhmään kuuluu korvalääkäreitä, suu- ja leukakirurgi, plastiikkakirurgi, anestesialääkäri eli nukutuslääkäri, röntgenlääkäri, patologi, syöpälääkäri, geriatri, puheterapeutti, syöpäsairaanhoitaja, jonohoitaja ja poliklinikan sairaanhoitajia.
Kokouksen jälkeen syöpäsairaanhoitaja keskustelee kanssasi. Hän on sinun ja läheistesi tukena sekä apuna sairautta ja hoitoa koskevissa asioissa.

Hoidonsuunnittelukokouksen jälkeen sinua hoitanut lääkäri käy vielä läpi hoitosuunnitelman usein puhelimitse.

Syöpäsairaanhoitajat

Syöpäsairaanhoitajat ovat yhteyshenkilöitä sinun ja sairaalan välillä.

Voit olla heihin yhteydessä, kun tarvitset neuvoa tai ohjausta sairauteen liittyvissä hoidoissa tai kysymyksissä. Heidän puoleensa voit kääntyä myös silloin, jos haluat purkaa syöpään sairastumisen tuomia ajatuksia ja tuntemuksia.

Syöpäsairaanhoitajat ovat käytettävissä hoitojen ja kontrollien aikana ja niiden jälkeenkin. Halutessasi voit varata ajan joko omana käyntinä tai lääkärikäynnin yhteyteen. Syöpäsairaan-hoitajat löydät korvatautien poliklinikalta.

Syöpäsairaanhoitajat ovat tavoitettavissa arkisin kello 8‒15. Muina aikoina kiireellistä vastausta tarvitseviin kysymyksiin vastaa Korva- ja suusairauksien vuodeosasto VOKS, jonka puhelinnumero on 03 311 66346.

Syöpäsairaanhoitajat ovat Anne Ollgren ja Miia Suominen.
Puhelinnumero on 044 485 8604, voit ottaa yhteyttä myös tekstiviestillä.

Voit ottaa yhteyttä myös OmaTaysin hoitokeskustelun kautta.

Tupakkatuotteiden käyttö ja leikkaukseen valmistautuminen

Tupakka, sähkösavukkeet ja nuuska lisäävät leikkauksiin liittyviä haittavaikutuksia merkittävästi. Tupakointi voi myös olla peruste perua tai siirtää leikkaus myöhempään ajankohtaan.

Tupakoimattomuus vähentää tupakoinnin aiheuttamia välittömiä leikkausriskejä. Tupakkatauon pidentyessä hyödyt kasvavat merkittävästi.

Tupakoinnin lopettamisen hyödyt:

• Leikkaushaavan paraneminen nopeutuu
• Leikkaushaavojen tulehtuminen vähenee
• Hengitys helpottuu ja keuhkokuumeen vaara vähenee
• Leikkaukseen liittyvä sydän- ja aivoinfarktin sekä keuhkoveritulpan vaara vähenee
• Leikkauksen jälkeinen raajojen verisuonitukosten vaara vähenee
• Luutuminen nopeutuu
• Hoitoaika sairaalassa lyhenee

Tupakoinnin lopettaminen on haastava tehtävä. Tuemme ja ohjaamme sinua tupakoinnin lopettamisessa.

Ravitsemustilan optimointi

Leikkaushoito

Pään ja kaulan alueen syöpäkasvaimen yksi hoitomuoto on kasvaimen kirurginen poisto kokonaisena riittävällä tervekudosmarginaalilla. Kasvaimen sijainnista ja koosta riippuen leikkaukseen voi osallistua pään ja kaulan alueen kirurgit, suu- ja leukakirurgit sekä plastiikkakirurgit.

Kasvaimen poistamisen jälkeen osa potilaista tarvitsee poistettujen kudosten korjaamista. Kudospuutos voidaan tarvittaessa korjata paikallisella kudoskielekkeellä tai ihosiirteellä. Isoimpien kasvainpoistojen jälkeen tarvitaan joskus plastiikkakirurgin tekemiä vapaita mikrovaskulaarisia kudoskielekkeitä.

Sädehoito ja lääkehoito

Sädehoidon tarkoituksena on tuhota paikallinen kasvain tai mahdollisesti leikkauksesta jääneet syöpäsolut, pienentää kasvainta leikkauskelpoiseksi tai lieventää syövän aiheuttamia oireita.

Sädehoidon lääkäri suunnittelee sädehoidon aina yksilöllisesti. Hoidon suunnitteluun tarvitaan sädehoitoyksikössä tehtävä tietokonetomografiakuvaus, jonka kuviin lääkäri määrittää hoidettavan kohteen sekä sädeannoksen. Joissain tapauksissa sädehoitoon yhdistetään sytostaatti eli solunsalpaajahoito, jonka tarkoitus on tehostaa sädehoidon vaikutusta.

Annossuunnitteluun ja hoidon toteutukseen osallistuu moniammatillinen työryhmä (lääkärit, sairaanhoitajat, fyysikot, röntgenhoitajat). Ennen sädehoitoa on lääkärin vastaanotto ja suunnittelukuvauksia.

Sädehoitoa toteutetaan lineaarikiihdyttimellä arkipäivisin usean viikon ajan. Hoito on kivutonta. Päivittäinen käynti kestää noin 15‒30 minuuttia.

Hoitojakson aikana tapaat ravitsemusterapeutin ja puheterapeutin sekä tarvittaessa myös muita erityistyöntekijöitä, esimerkiksi kuntoutusohjaajan tai sosiaalityöntekijän. Voit majoittua potilashotellissa sädehoitoviikkojen aikana, jos matka kotiin on pitkä.

Yhteystiedot:

• Sairaanhoitajien puhelinnumero on 03 3116 3140
• Ajanvarauskoordinaattorin puhelinnumero on 044 472 2186 (takaisinsoittopalvelu)

Syöpäpotilaat tulevat kutsuttuina osastolle yleensä suunniteltua leikkausta tai tutkimusta edeltävänä päivänä. Ilmoittautuminen on Korva- ja suusairauksien vuodeosastolla (VOKS).

Jos saavut sairaalaan toimenpidepäivänä, ilmoittaudut 6. kerroksessa olevaan Leiko-yksikköön.

Leikkaukseen kotoa eli Leiko

Leiko-yksikkö sijaitsee B-rakennuksen 6. kerroksessa. 

Sairaanhoitaja soittaa sinulle noin viikkoa ennen toimenpidettä.  Varmistussoiton aikana käydään läpi valmistautumisohjeet toimenpidettä varten. Tulet leikoon toimenpidepäivänä sovittuun kellonaikaan. Siellä tehdään tarvittavat valmistelut leikkausosastolla tehtävää toimenpidettä varten. Toimenpiteeseen siirryt sairaanhoitajan kanssa. Hoitosi jatkuu toimenpiteen jälkeen osastolla VOKS tai Heräämöstä kotiin (Herko).

Yhteystiedot:

Puhelinnumero on 03 311 66025

Korva- ja suusairauksien vuodeosasto VOKS

Hoidamme korva- ja suusairauksia sairastavia aikuispotilaita.

Leikkauksen jälkeen siirryt heräämöstä tai teho-osastolta osastolle VOKS. Osastolla sinua hoidetaan lääkärien antamien ohjeiden mukaan ja toipuminen tapahtuu yksilöllisesti. Tavoitteenamme on edistää kuntoutumistasi tukemalla omatoimisuuttasi voimavarojesi mukaan.

Hoitoosi osallistuu osastojaksosi aikana Taysin erityistyöntekijöitä omien tarpeittesi mukaan.

Pisimmät hoitojaksot osastollamme ovat noin kaksi viikkoa, jonka jälkeen potilaat siirtyvät oman vointinsa mukaan joko kotiin tai jatkohoitoon.

Yhteystiedot:

Puhelinnumero on 03 311 66346

Syöpäleikkaukseen tulo ja leikkaus

Toimenpidepäivän aamuna osaston hoitaja saattaa sinut leikkausosastolle ennalta sovittuun aikaan, mahdollisesti jo klo 7:30.

Voit ottaa mukaasi sairaalaan henkilökohtaisia hygieniatarvikkeita esimerkiksi hammasharjan ja -tahnan tai parranajokoneen.

Sinua hoitavaan leikkaustiimiin voivat kuulua korvalääkäri, plastiikkakirurgi, anestesialääkäri, leikkaussalihoitajia sekä tarvittaessa suu- ja leukakirurgi.

Leikkauksessa syöpäkasvain poistetaan riittävän laajalta alueelta, ja samalla poistetaan myös tarvittaessa kaulan alueen imusolmukkeita. Poistetut kudokset tutkitaan ja niiden perusteella päätetään jatkohoidosta

Samalla tehdään niin sanottu korjaava leikkaus, eli kasvaimen poistokohta korvataan verisuonitetulla kudossiirteellä. Siirre otetaan esimerkiksi kyynärvarresta tai säärestä. Kyynärvarren tai säären kudossiirteen ottokohdan päälle laitetaan usein ihosiirre, joka otetaan yleensä reidestä.

Korjaavan leikkauksen tavoitteena on poistetun kudoksen korvaaminen kudossiirteellä siten, että lopputulos on mahdollisimman hyvä toiminnallisesti ja esteettisesti. Kudossiirteen kohdalta tuntoaisti ja liike jäävät puutteellisiksi.

Leikkaus voi kestää koko päivän. Kun leikkaus on loppunut, lääkäri pyydettäessä soittaa omaisellesi ja kertoo, kuinka leikkaus on sujunut.

Leikkaukseen saapuvan potilaan muistilista:

• ota mukaan hoitokansio, löydät siitä sinulle tärkeää tietoa
• ota mukaan ajantasainen lääkelista ja reseptit
• ota mukaan henkilökohtaiset hygieniatarvikkeet
• ota mukaan sinulle tärkeät henkilökohtaiset tavarat
• jätä arvoesineet ja suuremmat rahasummat kotiin

Potilashotelli

Sairaala-alueella on Potilashotelli, jossa sinä ja läheisesi voitte tarvittaessa yöpyä. 

Potilashotellissa on tarkoitus tulla toimeen itsenäisesti omaisen tai läheisen tukemana, koska siellä ei ole sairaalan hoitohenkilökuntaa kuin hätätilanteita varten.

Potilashotellin käyttö arvioidaan yhdessä sinun kanssasi. Kun sinua hoitava yksikkö varaa hotellipaikan, sinulle ei aiheudu siitä ylimääräisiä kustannuksia. Maksat vain normaalit sairaalamaksut. Omaisesi voi tällöin yöpyä kanssasi samassa huoneessa normaaliyöpymistä alhaisempaan hintaan.

Halutessasi voit varata huoneen potilashotellista omakustanteisesti, jolloin hotellimaksu on sairaalamaksua suurempi.

Yhteystiedot:

Potilashotelli Norlandia Care Tampereen osoite on Biokatu 14, 33520 Tampere

Puhelinnumero on 050 384 4400.

Pienet toimenpiteet voidaan tehdä päiväkirurgisina eli Päiki-toimenpiteinä. Silloin pääset kotiutumaan jo leikkauspäivänä. Jos toimenpiteesi soveltuu päiväkirurgiseksi, lääkäri kertoo tämän sinulle jo poliklinikkavastaanotolla. Saat hoitajilta tarkat ohjeet, miten valmistaudut päiväkirurgiseen toimenpiteeseen.

Osastohoitoon jäädessäsi hoitaja hakee sinut heräämöstä osastolle. Leikkaustyypistä ja kasvaimen sijainnista riippuen hoito tapahtuu VOKS-osastolla. Erityisen laajojen leikkausten jälkeen saatat tarvita myös teho-osastohoitoa toipumisen alkuvaiheessa.

Osastolla on päivittäin lääkärinkierto, jolloin hoitoasi suunnitellaan ja seurataan toipumista. Hoitaja toteuttaa lääkärin määräyksiä päivän aikana. Tarvittaessa sinulle tehdään esimerkiksi kuvantamis- tai muita tutkimuksia leikkauksen jälkeen. Hoitajat auttavat sinua tarvittaessa päivittäisissä toiminnoissa. Sinulta mitataan useasti päivässä verenpainetta, sykettä, lämpöä sekä hengitysarvoja. Verikokeita otetaan usein alkuvaiheessa päivittäin.

Leikkausalue tarkistetaan tarvittaessa, mutta haavaa ei paljasteta joka kerralla. Seurannassa kiinnitetään huomioita mahdollisiin verenvuotoihin, tulehduksen merkkeihin ja mahdollisen kudoskielekkeen tai haavan reunojen verenkiertoon. Haavalta tulee usein yksi-kaksi (1–2) dreeniä eli muoviletkua, jotka poistavat leikkausalueelta verta ja kudosnestettä.

Henkitorviavanne eli trakeostooma

Leikkauksen yhteydessä hengityksesi voidaan erityistapauksissa turvata väliaikaisella henkitorviavanteella eli trakeostoomalla. Tästä keskustellaan kanssasi ennakkoon, jotta osaat valmistautua avanteeseen etukäteen.

Leikkaus saattaa aiheuttaa kudosten turvotusta niin, että hengittäminen vaikeutuisi ilman kanyylia. Henkitorveen tehdään aukko, johon sen aukipitämiseksi asetetaan kanyyli.

Osastolla hoitaja huolehtii trakeostooman päivittäisestä hoitamisesta ja huoltamisesta. Huoltotoimenpiteitä, esimerkiksi liman imemistä kanyylista, tehdään sinun tarpeidesi mukaan.

Leikkauksen jälkeen et aluksi pysty puhumaan trakeostoomakanyylin vuoksi. Kommunikointi tapahtuu esimerkiksi ilmein, elein, kirjoittaen tai kirjaintaulujen avulla. Toipumisen edetessä kanyylia vaihdetaan. Puheterapeutti auttaa sinua itseilmaisussa ja ohjaa puheen tuottamisessa kuntoutumisen edetessä.

Trakeakanyyli poistetaan, kun turvotukset ovat laskeneet ja hengittäminen onnistuu suun tai nenän kautta. Yleensä tämä tapahtuu noin 4–5 vuorokauden kuluttua leikkauksesta. Stooma-aukko peitetään sidoksella ja se sulkeutuu normaalisti itsestään viikon kuluessa. Sulkeutumista nopeuttaa, kun muistat painaa aukkoa umpeen puhuessa ja yskiessä. 

Ravitsemus- eli Peg-letku

Peg-letku mahdollistaa ravitsemuksen silloin, kun et voi syödä suun kautta. Peg-letku on vatsanpeitteiden läpi asetettava ravitsemusletku. Letkun asentaminen ei ole tarpeellista kaikille potilaille ja sen asettamisesta sovitaan potilaiden kanssa etukäteen.
Peg-letku voidaan laittaa sinulle joko leikkauksen yhteydessä tai vatsan tähystyksessä paikallispuudutuksessa. Useimmiten se asetetaan sinulle leikkauksen yhteydessä. Sen kautta ravitsemus ja lääkehoito voidaan toteuttaa suoraan mahalaukkuun. Sinulle opetetaan osastolla peg-letkun käyttö.

Peg-letku ei estä suun kautta syömistä, ja tavoitteena on, että suun kautta syöminen peg-letkun ohessa onnistuisi toipumisen edetessä. 
Myös sädehoitojen aikana ravinnon saanti saatetaan turvata peg-letkun avulla, koska pahoinvointi tai nielemiskipu voivat hankaloittaa syömistä suun kautta.

Osastolla ollessasi voit tutustua ohjausvideoon, joka ohjaa ja tuo vertaistukinäkökulmaa.

Yhteystiedot

Peg-hoitajan puhelinnumero takaisinsoittopalveluun on 03 311 64790.

Henkitorviavanne (kurkunpään leikkauksen yhteydessä)

Kurkunpään leikkauksen yhteydessä sinulle tehdään pysyvä henkitorviavanne eli trakeostooma, jonka avulla hengityksesi turvataan. Henkitorviavanteen päivittäinen hoitaminen on tärkeää.

Leikkauksen yhteydessä asennetaan usein puheproteesi. Puheproteesi on muovinen tai silikoninen, lankarullan muotoinen 6‒10 mm:n mittainen apuväline, jonka ruokatorven puoleisessa päässä on läppä. Puhaltamalla keuhkoissa olevaa ilmaa proteesin kautta nieluun pystyt puhumaan pitkiäkin lauseita. Puheen opettelu vaatii kuitenkin harjoittelua. Puheproteesin hyvä toiminta edellyttää sen päivittäistä puhdistamista. Proteesi vaihdetaan yksilöllisesti tarpeen mukaan 3‒6 kuukauden välein, joskus harvemminkin.

Osastolla ollessasi voit tutustua ohjausvideoon, joka kertoo totaalilaryngectomiapotilaan päivittäisestä hoidosta.

Jälkitarkastus tapahtuu noin 2–4 viikkoa leikkauksen jälkeen poliklinikkakäynnillä tai joskus etävastaanotolla puhelimitse. Hoitojen jälkeen jokainen leikattu pään ja kaulan alueen syöpäpotilas ja hänen hoitotuloksensa käsitellään uudessa hoidonsuunnittelukokouksessa. Siinä tarkistetaan patologin lausunto ja harkitaan liitännäishoitojen (esimerkiksi sädehoito, uusintaleikkaus, lääkehoito) tarve.

Jos sinulla on haava- tai muita leikkauksen jälkeisiä ongelmia, ota tarvittaessa yhteyttä jo ennen jälkitarkastusaikaa:

• Taysin syöpäsairaanhoitajaan: puhelinnumero on 044 485 8604. Yhteyttä voit ottaa myös tekstiviestillä arkisin kello 8–15 (takaisinsoittopalvelu).
• Korva- ja suusairauksien vuodeosasto VOKS, Tays Keskussairaala

Jos sinulla on haava- tai muita leikkauksen jälkeisiä ongelmia poliklinikan ollessa kiinni virka-ajan ulkopuolella tai viikonloppuna, ota yhteyttä päivystykseen.

Leikkaus- ja sädehoidon jälkeen

Leikkauksen ja mahdollisten liitännäishoitojen jälkeen sinun vointiasi seurataan. Seuranta suunnitellaan yksilöllisesti riippuen taudein laadusta ja vaikeusasteesta, mutta yleensä seuranta kestää kahdesta kolmeen vuotta.

Aluksi jatkoseuranta koostuu 3–4 kuukauden välein tapahtuvista kontrollikäynneistä, myöhemmin kontrollikäyntejä harvennetaan 6–12 kuukauden välein tapahtuvaksi. Seuranta voidaan toteuttaa joko Taysin korvatautien poliklinikalla tai alueesi keskussairaalassa. Ensimmäisillä käynneillä tapaat syöpäsairaanhoitajan ja myöhemminkin voit itse varata ajan syöpäsairaanhoitajalle.

Kontrollikäynneillä lääkäri tutkii sinut, ettei syöpä ole uusiutunut. Lisäksi seurataan mahdollisia hoitojen aiheuttamia haittavaikutuksia ja ohjataan tarvittaessa kuntoutustoimintaan mukaan.  Seurantatutkimuksiin voi kuulua myös röntgentutkimuksia ja tähystyksiä.

Kun jatkoseurantaa harvennetaan tai se lopetetaan, oireiden omatoiminen tarkkailu on erittäin tärkeää. Jos sinulla on yksi seuraavista oireista 2–3 viikon ajan, voit olla yhteydessä sinua hoitavaan tahoon (korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikka, suu- ja leukasairauksien poliklinikka tai esimerkiksi syöpäsairaanhoitaja):

• kyhmy kaulalla
• haavauma tai kyhmy suun limakalvolla
• äänen käheys
• nielemiskipu tai -vaikeus
• toispuoleinen nenän tukkoisuus tai verinen erite sieraimesta
• kipu nielussa, suussa, leuassa tai korvassa

Hoitopolulla hoitoosi osallistuvat useat kuntoutuksen ammattilaiset. Tämä on tärkeää, koska pään ja kaulan alueen syöpähoidot voivat muokata ja häiritä tärkeitä päivittäisiä toiminta esim. syömistä ja puhumista. Tästä saattaa seurata hankaliakin ongelmia jaksamiseen, ravitsemuksen ylläpitoon ja kommunikaatioon. Kuntoutuksessa ovat mukana puheterapeutti, ravitsemusterapeutti, sosiaalityöntekijä ja suuhygienisti.

Puheterapeutti

Pään ja kaulan alueiden toimenpiteisiin liittyy usein äänentuoton, puhemotoriikan, syömisen, nielemisen tai molempien muutoksia, joita puheterapeutti tutkii ja kuntouttaa.

Tapaat puheterapeutin osastolla ennen toimenpidettä sekä muutaman päivän kuluttua siitä. Puheterapeutti toimii tiiviissä yhteistyössä hoitavan lääkärin, hoitajien ja muiden erityistyöntekijöiden kanssa.

Toimenpiteen jälkeen puheterapeutti arvioi syömisen edellytyksiä ja turvallisuutta sekä ohjaa sinua syömisen aloittamisessa. Puheterapeutti ohjaa sinulle harjoituksia, joiden tavoitteena on puheen selkiinnyttäminen ja syömisen kuntouttaminen. Tarvittaessa puheterapeutti arvioi myös puheen apuvälineiden tarvetta.

Puheterapeutti seuraa kuntoutumistasi myös kotiutumisen jälkeen. Tapaat puheterapeutin myös mahdollisen sädehoitojakson aikana.

Yhteystiedot:

Puheterapeutti Marika Muttilainen, puhelinnumero on 044 473 5058.
Sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@pirha.fi

Ravitsemusterapeutti

Ravitsemusterapeutti suunnittelee toimenpiteen jälkeisen letkuravitsemuksen ja mahdollisen sädehoidon aikaisen ravitsemushoidon.
Toimenpiteestä toipuminen edellyttää tavanomaista runsaampaa energian ja proteiinin saantia. Tavanomainen syöminen ei ole aina mahdollista heti toimenpiteen jälkeen, joten ravintoa voidaan antaa nenämahaletkun tai PEG-letkun avulla.

Osastolla olon aikana aloitat syömisen harjoittelun letkuravitsemuksen rinnalla. Kotiutumisvaiheessa ravitsemusterapeutti arvioi syömäsi ruoan riittävyyttä ja mahdollista lisäravinnon (letkuravitsemus tai täydennysravintovalmisteet) tarvetta kotona. Kotiruokailu suunnitellaan yhdessä sinun kanssasi huomioiden aikaisemmat ruokailutottumuksesi.

Sädehoidon aikana ravitsemusterapeutin tapaamisia on säännöllisesti. Tällöin arvioidaan uudelleen ravitsemuksen riittävyyttä ja mahdollisen lisäravinnon (letkuravitsemus tai täydennysravintovalmisteet) tarvetta.

Yhteystiedot:

Ravitsemusterapeuttien puhelinnumero on 03 311 64217 tai 03 311 63258.

Sosiaalityöntekijä

Sosiaalityöntekijä tapaa sinut joko ennen toimenpidettä tai ennen kotiutumista. Hän antaa tietoa sosiaaliturvaan ja sosiaalipalveluihin liittyvistä asioista ja on tarvittaessa mukana myös kotiutuksen järjestelyissä.

Sosiaalityöntekijä neuvoo sinua apuvälineisiin ja hoitotarvikkeisiin liittyvissä asioissa.

Sosiaalityöntekijän tapaat myös tarvittaessa mahdollisen sädehoitojakson aikana.

Halutessaan omaiset voivat ottaa yhteyttä sosiaalityöntekijään.

Yhteystiedot:

Sosiaalityöntekijä Annukka Nahkuri, puhelinnumeron on 044 472 8847 ja hänet tavoittaa keskiviikosta perjantaihin.

Suuhygienisti

Suuhygienisti kutsuu sinut vastaanotolleen suu- ja leukasairauksien poliklinikalle ainakin kerran syöpähoitojen aikana.

Suun ja nielun alueelle annettavat syöpähoidot voivat vaikeuttaa suun kotihoitoa. Syöpähoidot voivat aiheuttaa suun kuivuutta, arkuutta ja makuaistin heikkenemistä hoitojakson aikana. Osalla potilaista jää kuivan suun ongelmaa pidempiaikaiseksi hoidon haitaksi.

Suuhygienistin vastaanotolla käydään läpi päivittäistä suun kotihoitoa, tarkastellaan suun tilannetta ja tehdään hampaiston puhdistus. Saat vinkkejä mm. kuivan ja kipeän suun hoidosta. Voit myös kysellä sinua askarruttavista suun hoidon ongelmista. Vastaanotolla keskustellaan myös suun ja hampaiston jatkohoidosta syöpähoitojen jälkeen.

Yhteystiedot:

Saat yhteyden suuhygienistiin soittamalla takaisinsoittojärjestelmään, jonka puhelinnumero on 03 311 64106.

Ajanvaihtaminen ja neuvonta on mahdollista maanantaista perjantaihin kello 9–13 (takaisinsoittopalvelu).

Sairastuminen vakavaan tautiin on potilaalle ja hänen läheisilleen kriisi. Jokainen reagoi kriisiin eri tavalla ja kriisireaktioita on monenlaisia. Kyky selvitä kriisistä ei riipu vain ihmisen yksilöllisistä ominaisuuksista, vaan myös ympäristöstä ja sieltä saatavilla olevasta tuesta. Kriisissä tarvitsemme läsnäoloa, tukea, kuulluksi tulemista sekä usein myös konkreettista apua ja ohjeita.

Kriisin ensireaktio on yleensä shokin kaltainen järkytys. Järkytyksen tunteita voi olla mm. pelko, ahdistus sekä keskittymis- ja muistivaikeudet. Lisäksi voi ilmetä mielialan muutoksia, itsesyytöksiä, ärtyneisyyttä ja osalla ihmisistä voi ilmetä myös fyysisiä oireita kriisin takia (sydämen sykkeen nousu, levottomuus, ruokahaluttomuus, pahoinvointi, vapina, unettomuus).

Tavatessasi syöpäsairaanhoitajan, sinulla on mahdollisuus keskustella hoitajan kanssa tilanteestasi. Keskustelun aikana saat hoitajalta hänen yhteystietonsa, yhteystiedot oman alueesi syöpäyhdistykseen, sekä vuorokauden ympäri päivystävään valtakunnalliseen kriisipuhelimeen (Mieli ry). Voit olla yhteydessä oman alueesi syöpäyhdistykseen ilman lääkärin lähetettä.

Taysin syöpätautien poliklinikalla toimii erillinen yksikkö, joka tarjoaa syöpään sairastuneille henkistä tukea matalalla kynnyksellä. Psykososiaalisen tuen yksikkö on aloittanut toimintansa vuonna 2020.

Vertaistukihenkilö eli kokemusasiantuntija

Vertaistukihenkilö on pään tai kaulan alueen syövän sairastanut henkilö. Hän on tähän tehtävään kouluttautunut vapaaehtoinen ja häntä sitoo vaitiolovelvollisuus. Vertaistukihenkilö voi kulkea rinnalla, kuunnella, ymmärtää ja jakaa kokemuksia.

Vertaistukihenkilötoiminnasta vastaavat alueelliset syöpäyhdistykset ja Suunis – Suun ja nielun alueen syöpäyhdistys ry. 

Toimintaa koordinoi Taysissa OLKA-toiminta. Toiminta tarjoaa potilaille ja heidän läheisilleen tietoa järjestöjen ja hyvinvointialueen palveluista sekä vertaistukijoiden ja vapaaehtoisten antamaa tukea. Lisäksi OLKA välittää kokemustoimijoita sairaaloissa.

Syöpäsairaanhoitaja auttaa sinua mahdollisimman sopivan vertaistukihenkilön löytämisessä.

Syöpä ja seksuaalisuus 

Syöpään sairastuminen ja syöpähoidot voivat aiheuttaa muutoksia parisuhteeseen. Sairastumiseen liittyviä ja siitä aiheutuneita tunteita voi olla vaikeaa ymmärtää. Kehoon kohdistuvat muutokset voivat pelottaa ja se voi aiheuttaa eristäytymistä.

 Seksuaalinen haluttomuus on yleinen syövän ja siihen liittyvien hoitojen haittavaikutus. Seksuaalinen haluttomuus on luonnollinen seuraus sairastumisen kriisistä. Avoimella keskustelulla ja ammattiavun hyödyntämisellä voidaan estää vakava parisuhteen ongelma.

Syöpä ja syöpähoidot voivat aiheuttaa seksin toiminnallisia ongelmia, joiden syitä ovat kriisi, kirurgiset toimenpiteet sekä lääke- ja sädehoito. 

Jos seksuaalisuuden tai seksitoimintojen ongelmat muodostuvat vaikeiksi, voit keskustella niistä esimerkiksi syöpäsairaanhoitajan kanssa ja tarvittaessa on hyvä hakeutua seksuaalineuvojan, seksuaaliterapeutin, uroterapeutin tai lääkärin vastaanotolle.

Syöpä ja tunteet 

Syöpään sairastuminen voi aiheuttaa ahdistusta tai kriisin ja kuolemanpelkoa. Syöpään sairastuminen voi olla suuri järkytys ja se voi ilmetä odottamattominakin tunteina. Epävarmuus elämän jatkumisesta ja tulevaisuudesta voi aiheuttaa esimerkiksi vihan, avuttomuuden ja pelon tunteita.

Tunteiden kohtaaminen ja niistä selviäminen on yksilöllistä ja se vie oman aikansa. Hankaliin tuntemuksiin voit saada apua, joten puhu rohkeasti niistä sinua hoitavalle henkilökunnalle.

Yksinäisyyden tunne voi olla hallitseva tunne, vaikka ympärillä olisikin läheisiä. Masennuksen tunteet ovat myös yleisiä, varsinkin silloin, kun vointi on huono.

Halutessasi voit keskustella tunteistasi ja ajatuksistasi syöpäsairaanhoitajan ja muiden hoitajien kanssa. He ovat sinua varten. Voit tuoda esiin myös mahdollisia pelkoja hoitoja kohtaan. Puhuminen voi auttaa sinua selkeyttämään ajatuksia. Myös läheisilläsi on mahdollisuus keskustella hoitajien tai syöpäsairaanhoitajan kanssa.

Syöpään liittyvät hoidot voivat aiheuttaa sisäisen tai ulkoisen minäkuvan muutoksia, ja keho voi alkaa tuntua vieraalta. Uuteen minäkuvaan totuttelu voi myös viedä aikaa.

Kun sairastumisesta on kulunut aikaa, useimmiten epävarmuuden ja pelon tunteet lievittyvät. Saatat huomata muuttuneen tilanteen tuoneen myös hyviä asioita elämääsi.

Syöpään sairastuneen liikunta

Nykyisten tutkimusten mukaan liikunnalla on myönteisiä vaikutuksia myös syöpään sairastuneen kohdalla. Liikunta hidastaa syöpäsairauden etenemistä ja tehostaa syöpähoitojen vaikutuksia.

Liikunta:

• todennäköisesti edistää syövästä selviytymistä
• todennäköisesti lyhentää sairaalassaoloaikaa
• vähentää ja ehkäisee hoitojen haittavaikutuksia sekä mahdollisesti pienentää taudin uusiutumisriskiä
• tehostaa hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaa, joka endorfiinin erittymisen seurauksena edistää kivunhallintaa
• parantaa fyysistä suorituskykyä, lihasvoimaa ja kestävyyttä sekä aerobista kuntoa, jotka tukevat ja edistävät mm. omatoimisuutta ja elämänlaatua
• edistää luuston terveyttä
• vähentää ahdistuneisuutta sekä uupumusta
• sytostaattihoidossa olevat potilaat saavat todennäköisemmin vietyä hoidot suunnitellusti loppuun
• vahvistaa immuunipuolustusta
• parantaa unenlaatua
• parantaa lymfa-aineenvaihduntaa

Liikunnassa huomioitavaa:

• Jos leikatun puolen yläraajaan jää liikerajoituksia, jatka osastolta saamiasi yläraajan liikeharjoitteita päivittäin.
• Yläraajan harjoittelulla estetään nivelkapselin kiristyminen (jäätynyt olkapää) ja lihasten lyheneminen, tavoitteena toimintakyvyn ylläpysyminen.
• Jos yläraajan liikkuvuus ei ole palautunut leikkausta edeltävälle tasolle kuukauden kuluttua leikkauksesta, suositellaan ottamaan yhteyttä esimerkiksi oman terveyskeskuksen tai työterveyden fysioterapeuttiin.
• 2 tunnin sisällä sytostaatti- tai sädehoidoista ei suositella raskasta liikuntaa, koska se voi vaikuttaa hoidon tehoon heikentävästi.
• Sairastuneiden, joilla on luustometastaaseja ja osteoporoosia, tulisi kiinnittää huomiota turvalliseen liikkumiseen vammojen ennaltaehkäisemiseksi.
• Veriarvojen (esimerkiksi anemia, matalat trombosyytit, matalat valkosolut) huomioiminen liikunnan rasittavuudessa on tärkeää, koska hapenkuljetus voi olla heikompaa sekä verenvuodon ja tulehdusten riski on suurempi.
• Heikentynyt immuunipuolustus. Esimerkiksi lisääntynyt tartuntatautiriski.
• Hoitojen mahdolliset vaikutukset kuten turvotus, tuntopuutokset, ihon kunto ja tasapaino liikkuessa.
• Toimintakykyyn ja liikkumiseen vaikuttavat perussairaudet.

Tärkeintä olisi löytää sinulle itsellesi mieluisia liikuntamuotoja!

Liikunta syöpähoitojen aikana

• Passiivista elämäntapaa tulisi välttää. Vähemmän liikuntaa harrastavan kannattaa aloittaa harjoittelua hiljalleen määrää lisäten.
• ”Himo”-liikuntaa harrastavan kannattaa laskea tempoa ja lyhentää yksittäisen harjoituksen kestoa.
• Liikuntasuositukset ovat samanlaiset kaikenikäisille oheisen kuvan mukaisesti. Yli 65-vuotiaille suositellaan lisäksi tasapainoharjoittelua.

Pirkanmaan Syöpäyhdistys tarjoaa henkilökohtaista liikunnanohjausta ja erilaisia ryhmäliikuntamuotoja.

Muut tärkeät yhteystiedot

Auta meitä kehittämään hoitoamme ja palveluamme entistä paremmaksi.